Lasten ja nuorten taloja, tekemistä ja rajoja

Hyytävän kylmänä helmikuun iltana suuntasimme tutustumismatkalle Tukholman lasten ja nuorten erikoiskirjastoihin. Mukana oli monipuolinen joukko lastenkirjastotyöntekijöitä eri kokoisista kirjastoista. Tutustumiskohteemme olivat nuorille suunnattu Punktmedis, varhaisnuorten Tio-tretton, jo pitkään lapsiperheitä palvellut Rum för barn ja sarjakuviin erikoistunut Serieteket. Serieteketiä lukuun ottamatta kaikissa vierailukohteissa korostui toiminta ja tekeminen, perinteisiin kirjastotoimintoihin oli yhdistetty muuta taidetta ja kulttuuria ja nuoristotalomaisia piirteitä. Tähän suuntaan Suomessakin ollaan todennäköisesti menossa, ja ainakin keskustakirjaston yhteydessä puhutaan monipuolisesta tekemisen talosta.

Tässä kiteytettynä matkan timantit:

1)    Tulevaisuudessa kirjaston henkilökuntaan tarvitaan monien eri alojen osaajia. Pitäisi olla mahdollista hyödyntää runsaammin myös ulkopuolisia osaajia keikkaluontoisessa toiminnassa.
2)    Lapset ja nuoret tarvitaan mukaan palvelujen suunnitteluun, samoin lasten kehityksen asiantuntijat.
3)    Voimme rajata itse, mitä on tarjolla. Aina ei tarvitse olla kaikkea kaikille, voimme itse määritellä toiminnan, ajan, ja minkä ikäisille palvelu on. Esimerkki Tio-tretton- kirjastosta: henkilökunnassa on monenlaista osaajaa, ja päivän ohjelma määräytyy sen mukaan, keitä on kulloinkin paikalla.
4)    Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat tulevaisuudessa kirjaston tärkeimpiä painopisteitä. Ei mennä tekniikan, vaan tekemisen ja toiminnan ehdoilla.
5)    Nuorille tarvitaan kirjastossa oma tila, jossa ei tarvitse olla samanlainen hillitty äänimaailma kuin muulla kirjastossa.
6)    Kirjaston pitäisi olla harkittu, esteettinen kokonaisuus, ei virastomainen ja koneiden hallitsema.

Rum för barn – tilaa lapsille- lasten tila

Rum för barn on lastenkirjasto Kulturhusetin neljännessä kerroksessa. Se on ollut uusien ideoiden lähteenä lastenkirjastolle vuodesta 2005, jolloin tämä v. 1998 toimintansa varsinaisesti aloittanut kirjasto uudistui täysin.

Tuolloisella johtajalla Giovanna Jörgensenillä ei ollut kirjastotaustaa, mikä edesauttoi perinteisen kirjastoformaatin hylkäämisessä. Suunnittelutyöhön panostettiin. Muutoksien ei haluttu olevan vain pinnallisia kalustemuutoksia vaan koko kirjaston toiminta ja työtavat haluttiin uudistaa. Suunnittelun tukena käytettiin pedagogista asiantuntemusta, aivotutkijoita ja leikkitutkijoita, ja lasten oma ääni saatiin kuuluviin laajojen haastattelujen myötä.

Remontin jälkeen kirjastosta tuli lapsiperheiden suosikkikohde. Kirjasto oli auki 10-18 ja kävijöitä jopa 2000 päivässä. Nyt kirjasto on auki 13-17 ja viikonloppuisin ja loma-aikoina 11-17. Suosiosta huolimatta aukioloaikoja supistettiin, jotta ryhmiä voitaisiin ottaa paremmin vastaan.

Nyt kirjastoon pääsee max.120 asiakasta kerralla. Käytössä on jonotusnumerot ja ovella ollaan aina toivottamassa uudet asiakkaat tervetulleeksi. Talon ulkopuolelta selviää, mikä tilanne on, sillä Sergelin torille antavassa ikkunassa on liikennevalot.

Punainen valo- täyttä ja pitkä jono.
Keltainen valo- paljon väkeä ja jonoa
Vihreä valo- ei odotusaikaa

Kun astuu kirjastoon, tulee tunne, että täällä voi viihtyä kauan. Sisustusmateriaalit ovat huolella valittuja, kauniita ja kestäviä. Silmiin pistävä huomio on, että kirjastossa ei ole tietotekniikkaa lainkaan. Täällä on luotettu ympäristön tarjoamaan kodinomaiseen slow-henkeen, missä yhdessäolo ja -tekeminen antaa tilaa lasten luovuudelle ja fantasialle. Liitutaulussa kerrotaan mitä tänään tapahtuu. Joka päivä kaksi kertaa ”Det händer något” Se voi olla vaikka tarinapussin avaaminen ja sanojen maistelutuokio. Tila jakautuu kolmeen huonekokonaisuuteen, joissa kehitysvaiheet on huomioitu sisustuksellisesti ja toiminnallisesti lasten parasta ajatellen.

Yhdessäolo ja konttausperspektiivi korostuu pienten, 0-3v. keltaisessa huoneessa.

4-7 v. tilan keskiössä on tamminen kirjatorni, joka kutsuu lapset löytöretkeilemään. Kirjat on asetettu torniin sisältöjen ja perspektiivin mukaan, kuvakirjat ja tietokirjat yhteen, siten että esim. avaruusaihe on ylimpänä. Rakennelmasssa voi kiipeillä, ryömiä, piiloutua, levätä, lukea tai tutkia vedettäviin laatikoihin kätkettyjä esineitä. Kuvalliset opasteet ohjaavat ei-lukevia lapsia.

Kolmas huone on kaunis valkoinen Piazza katulamppuineen. Tila on suunniteltu 8-10 v. lukeville lapsille. Kirjoja ei ole järjestetty luokituksen tai edes vaikeusasteiden mukaan vaan teemoihin luottaen esim. Hela världen, Livsviktigt, Mysteria, Roligt, Verkligheten.

Piazzan päästä mennään kuvataidepajaan. Täällä pääsevät lapset ja vanhemmat yhdessä maalaamaan vaikka koko päiväksi maksamalla tarvikkeista 30Skr. Ohjaajina on koulutettuja taidepedagogeja. Edellytyksenä on ainoastaan se, että lapsi pystyy seisomaan maalaustelineiden edessä. Taustalla soi jazz musiikki, mikä inspiroi lapsia tanssimaan. Kuvataidepajassa järjestetään myös perjantaitansseja. Tilaan mahtuu 40 lasta kerrallaan tanssimaan. Tanssilippu maksaa 30 Skr. Tänä vierailupäivänämme luvassa oli suomalaisen tanssipedagogin, Pia Pohjakallion vetämä flamencotunti.

Pyöreän sinisen huoneen katossa tuikkivat tähdet. Siellä lapsille järjestetään satutunteja, kirjailijavierailuja, kirjaesittelyjä, musiikkituokioita ym. ohjelmaa. Pehmeän istuinreunuksen alla olevissa laatikoissa on säilytystilaa tarpeistolle. Lattia on alennettu ja näin tilaan on saatu näyttämöefekti.

Rum för barn tarjoaa sitä toimintaa mistä henkilökunta kulloinkin koostuu. Henkilökunnan tunnistaa työasuista ( essut/ kiltit ) Täällä työskentelee kirjastotyöntekijöiden ja tiiminvetäjän lisäksi sana- ja kuvataidepedagogeja sekä taiteilijoita. Kaiken kaikkiaan työntekijöitä on 11, joista vain 4 on kokopäiväistä.

PUNKTmedis – onko se nuorisotalo vai kirjasto?

PUNKTmedis on Medborgarplatsin kirjaston uusi vuonna 2005 perustettu nuortenkirjasto. Itse kirjastorakennus on 30-luvulla rakennettu monumentaalinen kokonaisuus, jossa on kirjaston lisäksi mm. uimahalli. PUNKTmedis on rakennuksen alakerrassa, tiloissa, joissa aikaisemmin oli kirjaston lastenosasto. Medborgarplats on vilkkaalla aukiolla Tukholman eteläisessä Södermalmin kaupunginosassa, ja Medborgarplatsin kirjasto on Tukholman toiseksi vilkkain, kävijöitä on päivässä 1500-2000.

 Alkuperäinen idea PUNKTmediksen suunnittelussa oli opiskelukirjasto nuorille. Suunnitteluvaiheessa nuoria haastateltiin, ja ilmeni, että nuoret haluavatkin paikan rentoutumiseen ja ajanviettoon koulupäivän jälkeen. Niin suunnitelmat muuttuivat, ja nykyinen PUNKTmedis onkin jonkinlainen kirjaston ja nuorisotalon sekoitus, jossa on voimakas painotus tapahtumiin. Nuoria oli mukana koko suunnittelun ajan, ja heille myös maksettiin suunnittelusta. Kului aikaa, ennen kuin nuoret löysivät uuden kirjaston. Nuoria alkoi tulla suuremmilla joukoilla vasta kun kirjasto oli toiminut n. puoli vuotta.

PUNKTmedis on Tukholman ainoa nuoriin erikoistunut kirjasto. Kohderyhmänä ovat 13-18-vuotiaat, mutta muiltakaan ei ole pääsy kielletty. Rauhallista paikkaa kaipaavat karsiutuvat luonnollisesti sitä kautta, että PUNKTmediksessä soi lähes aina musiikki, ja ilmapiiri on muutenkin tavallista kirjastoa rennompi. Kirjaston sisustus on rentoa, suomalaiseen silmään jopa hieman nuhjuista, hieman kulahtanut tyyli sopii kieltämättä vanhaan rakennukseen.

Joka keskiviikko- ja torstai-iltaisin PUNKTmediksessä näytetään elokuvia. Kirjasto on neuvotellut esitysoikeuksia myös melko uusiin elokuviin, esimerkiksi tänä keväänä ohjelmassa on Coraline ja Bridesmaids. Roolipelaamista voi tulla kokeilemaan maanantaisin ja tiistaisin, ja perjantaisin kokoontuu kirjoittajaryhmä. Lisäksi kirjastossa on tarjolla Läksyapua ja Stickcafe, jossa kudotaan ja jutellaan. PUNKTdemo tarjoaa aloitteleville bändeille tilaisuuden esiintyä kirjastossa.

Nuorilla on myös mahdollisuus päästä pitämään satutunteja lastenosastolle. Sitä varten he saavat lyhyen koulutuksen, ja satutunnista saa 100 kruunun palkkion. Tietokoneita on silmiinpistävän vähän sekä PUNKTmediksessä, että kirjaston lastenosastolla, nuorille tietokoneita on vain kolme ja lapsille yksi. PUNKTmedis on enimmäkseen yhtenäistä tilaa, mutta siitä löytyy myös aivan perinteinen hiljainen lukusali, ja fantasiahuone, jonka rauhaan voi vetäytyä lukemaan itsekseen.

PUNKTmediksessä  on vain kolme työntekijää, ja siksi on välttämätöntä, että osa ohjelmasta on nuorten itse järjestämää. Aukioloajat ovat silti hämmästyttävän laajat. Kirjasto on avoinna maanantaista torstaihin klo 12-21, perjantaisin klo 12-22, ja lauantaina ja sunnuntaina klo 12-16. Aukioloajat on kyllä asiakaslähtöisesti sijoitettu iltoihin ja viikonloppuihin, eli on selvästi ajateltu sitä, milloin asiakkaat haluaisivat käyttää kirjastoa. Paljon työaikaa kuluu edelleenkin markkinointiin, eli siihen, että pidetään suhteita yllä yhteistyökumppaneihin, ja saadaan nuoret suosittelemaan paikkaa toinen toisilleen.

4 äänikuvaa PUNKTmediksestä ja johtopäätös 

  1. Rapinaa kuuluu kun keski-ikäinen mies kääntelee  kirjansa sivuja PUNKTmediksen lukurappusilla rennosti loikoillen. Rockmusiiki soi. Kopisevia askeleita hyllyjen välistä: joku etsii lukemista.
  2. Hiljaisesti hälisevä helsinkiläisten kirjastolaisten ryhmä saapuu PUNKTmedikseen. Puheääntä tulee 14 vierailijasta ja kirjastoa esittelevästä Anne Dehaimista. Naurunpyrskähdyksiä kuuluu ja kysymyksiä heitellään Annelle. Rockmusiikki sävyttää tilaa taustalla.
  3. Iloisenäänekkäitä koululaisia soljuu PUNKTmedikseen ja surffailee, juttelee ja nauraa. Kirjastovieraiden ryhmä on jalkaantunut  PUNKTmediksen tilaan: kuuluu kahdenkeskistä puhetta ja puhetta pienryhmissä. Rockmusiikki kuuluu vaimeasti taustalla.
  4. PUNKTmediksen opiskeluun tarkoitetussa tilassa: rento hiljaisuus.

Johtopäätös tilojen käytöstä: Kirjastotilassa voi olla ääntä mutta se voi olla rauhallinen ja toimiva. Kuitenkin, seinät ovat kova juttu. Ne antavat mahdollisuuden hiljaisuuden hakijoille.

TioTrettonissa ei voi kun viihtyä

TioTretton on 10–13 –vuotiaille tarkoitettu tila, joka sijaitsee Kulturhusetissa. Se on osa Tukholman kaupunginkirjastoa, mutta se ei ole pelkkä kirjasto. Se on enemmänkin varhaisnuorten oma paikka, jossa yhdistyvät kirjat, harrastukset ja mahdollisuus vapaaseen oleskeluun.

TioTretton on monimuotoisen Kulturhusetin uusin tila ja se avattiin keväällä 2011. Siellä työskentelee kuusi henkilöä, joista yksi on kirjastonhoitaja. Muiden koulutus vaihtelee nuoriso-ohjaajasta taiteilijaan. TioTretton on auki joka päivä 15–19 ja aamupäivisin se on avoinna koululuokille.

TioTrettonissa on mahdollisuus tehdä monenlaisia asioita: teatteria, musiikkia sekä sana- ja kuvataidetta. Koko tilan sydän on iso keittiö, jossa varhaisnuoret voivat leipoa ja valmistaa ruokaa. Perinteisen kirjastoaineiston rinnalla tarjotaan luettavaksi e-kirjoja iPadeista.

TioTretton on tarkoitettu nimensä mukaisesti vain tälle ikäryhmälle. Aikuiset tai muun ikäiset lapset ja nuoret eivät pääse sisälle. Vierailijoille on mahdollisuus päästä tutustumaan kirjastoon vain etukäteen sovitusti. Henkilökunta pitää tärkeänä, että varhaisnuorille on oma turvallinen tila.

TioTrettonin sisustus on upea, värikäs ja ennakkoluuloton. Tilaa hallitsevat punaisen, mustan ja valkoisen liitto. Kalusteisiin oli löydetty ennennäkemättömiä ratkaisuja, jotka vastaavat tämän ikäryhmän tapaa liikkua ja oleskella. Tilasta voi bongata useita design-tuotteita ja materiaaleista ei ole tingitty. Tilan on suunnitellut arkkitehti Ricarco Ortiz.

TioTrettonissa ei ole lainaustiskiä tai -automaattia. Virastomainen vaikutelma on onnistuttu häivyttämään ja sitä kautta tilasta on tullut hyvin viihtyisä, rento ja kutsuva. Tila oli suunniteltu kokonaisvaltaisesti ja siellä voi vetäytyä omaan rauhaan vaikkapa kipuamalla korkealle divaanille lueskelemaan tai olla porukassa kokkaamassa ison ruokapöydän ääressä. TioTretton inspiroi, kiehtoo ja yllättää mahdollisuuksillaan. Siellä ei voi muuta kuin viihtyä! 

 

Serieteket on sarjakuvan ystävän paratiisi

Serieteket sijaitsee kulturhusetissa kahden muun kirjaston välissä. Toisella puolella sijaitsee TioTretton ja toisella puolella Bibliotek Film & Musik. Serieteket on toiminut noin 15 vuotta ja sitä johtaa suomalaissyntyinen Kristiina Kolehmainen.

Serieteket on sarjakuviin erikoistunut kirjasto. Kirjaston kokoelmissa on sarjakuvia peräti kymmenellä eri kielellä. Eniten sarjakuvia on englanniksi ja ranskaksi. Kokoelma on jaoteltu kymmeneen eri genreen. Laatuun on panostettu: 70 % on vaihtoehtoista sarjakuvaa ja 30 % valtavirtaa. Serieteket ostaa aineiston suoraan erikoisliikkeistä ja hankkii esim. ranskankieliset sarjikset suoraan Ranskasta.

 

Sarjakuvien lisäksi Serieteketissä on kattava kokoelma sarjakuviin, piirtämiseen ja taiteisiin liittyvää tietokirjallisuutta.

Sisustus on hyvin sarjakuvamainen ja sopii hyvin teemaan. Hienot vihreät kirjahyllyt on suunnitellut suomalainen arkkitehtitoimisto Valvomo. Näkee, että tilaan on panostettu.

Serieteket järjestää paljon erilaisia tapahtumia ja joka vuosi pidetään esim. sarjakuvafestarit.

About these ads

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: