Bongaa Lontoo

Lähtö: Työväenopisto ja kaupunginkirjasto suunnittelevat yhteistyössä Maunulaan uutta avointa kansalaistaloa, jossa molempien virastojen palvelut yhdistyisivät mutkattomasti (eli STO-KI). Toive olisi, että uusi rakennus avautuisi vuonna 2012. Ideoita ja kipinöitä suunnitteluun lähdettiin etsimään Lontoosta 23.-26.3.2009. Mukana matkalla olivat Hanna Aaltonen (kaupunginkirjasto), Anne Dikert (kaupunginkirjasto), Pirjo Kajaste (rakennusvirasto), Heidi Malaska (työväenopisto), Pirkko Niemi (työväenopisto) ja Auli Syrenius (työväenopisto).

Reitti: City Lit, Tower Hamlets Idea Store – Whitechapel, Croydon Central Library, Peckham Library, Downham Library

Kartoitusta: Englannissa vapaalla sivistystyöllä on pitkät perinteet, mutta toimijat ovat eri kuin Suomessa. Suomen järjestelmä on Englantiin verrattuna laajempi ja monipuolisempi. Vapaan sivistystyön synty liittyy Englannissa setlementtiliikkeen ja kommunitarismin historiaan. Setlementtiliike on lähtöisin Englannista ja tähtäsi jo 1800-luvulla työväestön olojen parantamiseen perustamalla setlementtejä eli paikkoja, joista saattoi saada apua ja tietoa.  Kommunitarismi korostaa yhteisön sisäisiä postiivisia oikeuksia ja sen perinne elää Englannissa voimakkaampana kuin Suomessa.

Miltei kaikki vierailukohteet sijaitsevat Itä-Lontoon alueella, joka on tunnetusti etnisten vähemmistöjen asuinaluetta. Lukutaidottomuus sekä myös informaatiolukutaidottomuus on alueella melko yleistä.

Ensimmäinen etappi: City Lit
IMG_0105
City Lit (alun perin City Literature Institute, avattu 1919) on yksi Lontoon suurimmista aikuisoppimiskeskuksista, johon yhdistyvät myös kirjastopalvelut. Siellä voi opiskella kaikkea puheterapiasta kuvataiteisiin. Verkkosivuilta selviää, että tällä hetkellä suosituimmat kurssit ovat jooga ja korutyö. Tilarepertuaari hätkähdyttää teatteritila, studio, ateljee, kattoterassi, 56 modernia luokkatilaa, oppimiskeskus, pukuhuone- ja suihkutilat miehille ja naisille, lounge ja kahvila.

 

IMG_0104

Todellinen koti, mitä muuta voi enää tarvita? Jalkapallokenttäkin on luultavasi Lontoossa nurkan takana. Jopa luksuskoti? Mutta kuulemma kurssimaksut on porrastettu osallistujien tulotason mukaan. Kursseilla käyvät kaikki tulotasoon katsomatta. City Lit tarjoaa myös perheille yhteisesti järjestettyjä kursseja, parisuhdekursseja, viikonloppukursseja…

IMG_0114

Toinen etappi: Tower Hamlets Idea Store – Library, Learning, Education
Idea Store-konsepti kehitettiin vastalääkkeenä jämähtäneelle perinteiselle kirjastopalvelulle sekä elävöittämään paikalliskeskuksia. Suunnittelu alkoi läpikotaisella markkinatutkimuksella, ”trendihaistelulla” ja asiakaslähtöisellä ajattelulla: mitä haluatte meidän tarjoavan? Myös ei-käyttäjien toiveita kuultiin.

IMG_0128

Tutkimus osoitti mm. että 61 % käyttäisi kirjastoa enemmän, jos se olisi mahdollista yhdistää shoppailuun, posti- tai pankkikäyntiin, koti-, työ- tai koulumatkaan, kavereiden ja läheisten tapaamiseen, vapaa-ajanviettoon, herkutteluun… yms. Toivottiin, että palvelut suunniteltaisiin nykyelämäntyylin mukaisiksi. Haluttiin, että oppimiseen, informaatioon ja kirjastoon liittyvät palveluita yhdisteltäisiin saumattomasti.

IMG_0150

Idea Store tarjoaa City Litin tapaan ”oppimiskokemusten cocktailin” aromaterapiasta ajanhallintaan sekä toimii monen toimijan kanssa yhteistyössä. Verkkosivuilta voi bongata hauskalta kuulostavia aktiviteetteja kuten Hollywood vs. Bollywood, DJ Mixing… Idea Store-ketju on valinnut tietoisesti kaupallisen nimen ja ilmeen.

IMG_0141

Hämmästyttävintä on arvostava asiakaspalvelu. Rekrytoinnissa satsataan etenkin sosiaaliseen osaamiseen. Työntekijät kiersivät työpisteestä toiseen päivittäin. Tiloissa pyritään myös välttämään kaikenlaisia ”psyykkisiä ja fyysisiä rajoja”.

IMG_0147

Idea Storet muodostavat Lontooseen verkoston. Käynnit ja lainat ovat lisääntyneet huomattavasti uuden konseptin myötä. Idea Storet ovat siis onnistuneet houkuttamaan ja koukuttamaan ihmisiä oppimisen tikapuille. Nuoret, 25-35-vuotiaat, ovat Idea Storen aktiivisimpia käyttäjiä.

IMG_0135

Kolmas etappi: Croydon Central Library
Croydonin kirjasto on saman katon alla kaupungintalon kanssa. Vähän perinteisempi kirjasto, mutta vuorovaikutteisuuteen on satsattu täälläkin. Croydonin jälkeen päästään ensi kertaa oikeaan pubiin, joka on aivan kirjaston naapurissa.

IMG_0180

Neljäs etappi: Peckham Library
Peckham Library on kuin väärinpäin seisova L-kirjain, sen arkkitehtuuri uhmaa painovoimaa. Se kysyy: eivätkö kirjastot olekaan vakaita ja vakavia paikkoja? Tilat ovat sisältä joustavat ja muunneltavat. Arkkitehtuuri haastaa perinteisen ajattelun, mutta palvelumuotoja on edelleen vara kehittää rohkeampaan suuntaan.

IMG_0198

IMG_0205

Viides etappi: Downham Library
Downham Library on pikemminkin ”kylätalo” kuin kirjasto. Se on keskuspiste, jossa on kirjasto, uima-allas, rentoutumis- ja vapaa-ajanviettopaikkoja, yleislääkärin vastaanotto, hammashuolto, muita terveydenhoitopalveluita, näyttelytila, kahvila, päiväkoti ja kaupunkiyhteisön juhlatila kokoushuoneineen ja keittiöineen. Kirjastotilan suunnittelusta vastaa Opening the Book http://www.openingthebook.com/ (Rachel van Riel). Esittelytelineet, hyllyt ja laskutilat tuovat aineiston hyvin esiin.

IMG_0233

Avaamisen yhteydessä kirjaston johtaja lähetti henkilökohtaisen kirjeen jokaiselle alueen asukkaalle ja kutsui käymään kirjastossa. Monet olivat tyytyväisiä ja iloisia kutsusta, joten aloitteenteko kannatti. Myös kaikki alueen koulut vierailivat kirjastossa ensimmäisten aukiolokuukausien aikana. Oppilaat odottavat innokkaasti jokavuotista Summer Reading Challenge-kisaa ja käyttävät kirjastoa ahkerasti, aina iltamyöhään saakka.

Downham Library sijaitsee keskeisellä paikalla. Se jakaantuu kahteen kerrokseen. Ensimmäisessä kerroksessa on kahvila, ”pikavalikoima” eli suosituimmat ja uusimmat kirjat, lasten kirjasto sekä pistäytymiskoneet. Muut tilat (mm. työpisteet, kokoustilat ja kinohuone, aineisto, nuorten tila) on sijoitettu toiseen kerrokseen. Kirjastoa ja telkkaria ei aina yhdistä toisiinsa, mutta Downhamissa niitä on kolme, yksi nuorten ja yksi aikuisten vyöhykkeellä sekä yksi alakerran palvelupisteen takana.

IMG_0226

RFID-tekniikka ja itsepalvelumahdollisuudet ovat hyvät. Henkilökunta taas keskittyy ”läsnäolo-osaamiseen” ja asiakaspalveluun. Kirjaston suosio perustuu kuulemma paljolti aktiiviseen henkilökuntaan, joka on ottanut tiikerinloikkia osaamisessaan. Henkilökunnalla on työvuorossa ollessa käytössään radiopuhelimia ja langattomia puhelimia, tällä pyritään liikkuvuuteen ja asiakkaiden tavoittamiseen.

IMG_0223

Toimivien itsepalvelupisteiden vuoksi kirjastoa voidaan pitää myöhään auki, klo 22  saakka iltaisin. Paikalla on klo 20-22 välisenä aikana ainoastaan turvamiehiä.

Pistäytymiskoneet ja tietokoneet ovat avoimessa tilassa ja se houkuttelee vuorovaikutukseen. Vanhustenkin on näin helpompi lähteä kokeilemaan uusinta tekniikkaa. Ylipäätään avoin, valoisa ja viihtyisä kirjastotila synnyttää paljon yhteyksiä käyttäjien välille, kuin itsestään.

IMG_0235

Vuorovaikutusta voisi olla enemmän myös Lontoon eri oppimiskeskusten, ideapisteiden ja kirjastojen välillä. Toisaalta ne eivät kopioi toinen toisensa palveluita, vaan ovat räätälöineet konseptinsa vastaamaan paikallisyhteisön tarpeita. Sitä paitsi kaupunginosat ovat Lontoossa itsehallinnollisia…

Tuliainen:
Anne Dikertin sanoin: Esteettömyys, rajattomuus, helppokäyttöisyys, luottamus! Maunulan avoin kansalaistalo sosiaalisena pelikenttänä, oppimisen monitoimitilana ja kaupunkilaisten levähdyskeitaana.

Lontoon matkaajien ajatuksia kirjasi Virve Miettinen Helsingin kaupunginkirjasto

One comment

  1. Pirjo Kajaste

    Lontoon retkemme kohteet virittivät innostuneen kehittämis- ja ideointiprosesin MAUNULAN STOKIN suunnitteluryhmässä, kuten kuten yllä oleva jo kertookin.

    Katselin tiloja ehkä muita enemmän käyttäjän näkökulmasta ja on todettava, että tietynlainen helppous ottaa tilat omakseen ja löytää itseään kiinnostavaa harrastetoimintaa oli kaikissa toimintakonsepteissa mukana.

    Rakennussuunnitteluun kannalta oleellista on tehdä ratkaisuja, jotka mahdollistavat sekä toiminnallisen että teknisen joustavuuden tulevaisuudessa.
    Kun eri hallintokuntien (siis työväenopiston ja kirjaston) yhteistoiminnassa päästään hyvään alkuun, on tärkeää, etteivät tilaratkaisut estä tätä kehitystä.
    Useimmiten 1+1 on enemmän kuin 2.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: