HelMet-koulutusryhmä (Sedu) kävi tutustumassa ”rakkaan vihollisen” kirjastotarjontaan

Kuusi sedulaista teki kehittämis- ja opintomatkan Tukholmaan syyskuun alussa. Kahden päivän vierailulla ryhmä ehti vierailla viidessä eri kirjastossa, joissa oli kiintoisaa katsottavaa ja kuultavaa. Tällä kertaa maaotteluista tuttu hiki, veri ja kyyneleet jäi kokematta, ruotsalaisisännät ja -emännät kun pitivät ryhmästä hyvää huolta. Käyntikohteina olivat Sture Bibliotek-metroasemakirjasto,  Asplundin kirjasto, Lidingönin kirjasto, Dieselverkstaden ja PUNKTMedis. Seuraavassa kokemuksistaan kertovat Raisa Alameri-Sajama, Marja-Liisa Komulainen, Seija Rintanen, Barbro Nygård ja Kristina Virtanen.

 

Sture Bibliotek

Sture bibliotek sijaitsee Östermalmin asemalla ihan metrotunnelitasolla lähellä sitä metron uloskäyntiä, joka vie Stureplan/Birger Jarlsgatanille.

Tämä kirjasto avattiin vain 4 kuukautta sitten, 11.5.2009, ja on ollut avaamisestaan lähtien menestys. Kirjastoon pääsee sisään kahvilan, Espresso House, tai kirjaston oman sisäänkäynnin kautta. Kirjastoon on noustava kierreportaita tai sitten on antauduttava hissin kyytiin. Molemmat väylät vievät perille toiseen kerrokseen, jossa onnellisen hevosenkengän muotoinen dynaaminen kirjastotila odottaa juuri sinua.

Sture_01

Tukholman kaupunginkirjasto haluaa olla siellä missä ihmiset liikkuvat. Tavoitteena on olla se kolmas paikka, jossa piipahtaa kodin ja työpaikan tai koulun välillä. Kirjaston sisäänkäynnit sijaitsevat houkuttelevasti ihan lippuporttien vieressä. Piipahtajia on riittänyt🙂

Lastenosasto muodosti hevosenkengän yhden pään ja viehätti yksinkertaisuudella ja toimivuudellaan. Ei aina tarvita suuria ihmeitä ja hienoa disainia, jotta lapsilla olisi kivaa olla kirjastossa.

Lainaus ja palautus sujuivat automaatteja käyttäen. Asiakkailla oli mahdollisuus käyttää tietokoneita ja työasemia. Niitä ei siellä kovin monta ollut ja näimmekin asiakkailla omia kannettaviaan. Kirjastossa on langaton verkko, jota käyttääkseen tarvitsee kirjastokortin ja pin-tunnuksensa. Kirjastosta sai ostaa muistitikkuja ja sieltä sai lainata myös Mp3-soittimia työasemalla työskentelyä varten.

Ai mitäkö oli hevosenkengän toisessa päässä? No, siellä oli istumapaikkoja ja sinne oli tulossa musiikin/radion tms. kuuntelutila. He eivät vielä olleet ratkaisseet mitä kuunnellaan ja koska. Ennen kuin toiseen päähän päädyttiin, oli kuljettu kivan istuinryhmän ohi, jossa olohuonetunnelmassa saattoi lukea lehtiä. Tilattuja aikakauslehtiä taisi olla n. 25 ja käytössä oli 600 lehteä Press Displayn välityksellä.

Sture_02

Sieltä löytyi näyttelytilaakin. Tällä kertaa oli Emma Virke asettanut esille sekatekniikalla tekemiään töitä. www.virke.netKirjat olivat tällaiselle lyhyelle ja leveälle tättärälle aika korkeissa mustissa hyllyissä, mutta hauskana yksityiskohtana oli hyllyjen yläpuolelle kattoon asennetut peililevyt, jotka saivat kokoelmat tuntumaan valtavilta vaikka heillä onkin noin 3 000 nidettä tällä hetkellä. Useimmat kirjankannet olivat näkyvissä ja houkutus lainata valtasi mielen.

Suurta ihastusta ja huokailua aikaan saivat heidän T-pussinsa. Nuo valkoiset paperikassit, joiden kyljessä oli iso T-kirjain ja jotka roikkuivat seinäkoukuistaan odottaen malttamattomana lainaajaa. Jokainen kassi sisälsi noin kolme teosta, sekoituksia ja ryhmittelyä riitti. Uskomattoman hieno idea oli lainata aitojen oikeiden teelaatujen makukuvailuja kertomaan kassien sisällöstä. Heti mulle kans’ toi! Janokin tuli.

Sture_03

Mediejukeboxikin http://www.mediejukeboxen.se saatiin nähdä. Siitä voi ihan ilmaiseksi ladata itselleen kuukaudeksi käyttöön ei-ihan-uusia-filmejä, kielikursseja ja äänikirjoja.

Sture_05[1]

Oli hauskaa huomata myös, että kirjaston työstään innostunut henkilökunta huomioi vähintään katseellaan ja nyökkäämällä jokaisen kirjastoon tulijan. Sture bibliotek pyörii 6 hengen voimalla ja jokainen työskentelee lisäksi puolet ajastaan toisessa suuremmassa kirjastossa. Kirjasto on auki päivittäin ma-pe 11-19 ja la-su 12-18. Menkää ihmeessä katsomaan, jos ette jo ole olleet!

Jaaha, se tuliainen?  Nyt heti vaan suunnittelemaan Helpot Helmet -kirjastopisteitä tuleville metroasemille. Espoohan ei ole vielä ehtinyt metrorataansa kaivaa, joten sinne vaan Unelmien kirjaston sivulonkeroita syvälle maan alle Ruoholahdesta eteenpäin. Helppo Helmet -kirjastopiste olisi pieni neliöiltään, mutta suuri ollessaan osana upeaa Helmet-nauhaa, jonka lukkona olisi Keskustakirjasto.

Raisa Alameri-Sajama

 

 

 
 Tukholman kaupunginkirjasto 

Tukholman kaupunginkirjastossa meitä opastivat controller Catarina Ericsson ja informaatikko Ewa Andersson. Asplundin suunnittelema hieno kirjastorakennus olikin osalle meistä jo tuttu entuudestaan, mutta silti se on aina yhtä juhlava ilmestys, kun ovesta astuu sisään. Kuulimme rakennuksen historiasta ja kiersimme taloa. Myös uudesta arkkitehtuurikilpailun voittaneesta Heike Hanadan  http://www.heikehanada.de/ suunnittelemasta rakennuksesta puhuttiin, mutta tällä hetkellä sillä rintamalla ei tapahdu mitään konkreettista.

Tukholman kaupunginkirjaston organisaatio on uudistettu vuosi sitten ja kirjasto jaettiin kolmeen alueelliseen osastoon: pääkirjasto, eteläinen alue (23 kirjastoa) ja pohjoinen alue (16 kirjastoa). Henkilökunnasta useimmat työskentelevät vähintään kahdessa alueen kirjastoista. Tämä oli johdolta selvä strateginen linjaus, mutta henkilöstö suhtautui vielä uuteen järjestelyyn hieman varauksellisesti (sen saimme kuulla eri paikoissa vieraillessamme). Kehittämistyö oli asetettu tehtävissä painopisteeksi kaikilla tasoilla ja ammattirooleja pyritään selkiyttämään. Pääkirjaston osastot oli jaettu kävijälähtöisesti kolmeen osastoon: Lainaaminen, Lukeminen ja Oppiminen. Aikaisemmin osastojaossa oli painotettu kokoelmajakoa.

Asplund_02

Koulutusryhmämme halusi kuulla myös erityisesti Tukholman koulutus- ja kehittämishankkeista, joista meille kertoi Catarina.  Pääkirjastossa pidettiin kerran kuukaudessa ns. ”Kompetens timme”, jossa käsiteltiin johtamiseen ja toiminnan käytännön järjestelyyn liittyviä asioita. Koko henkilökunnalle pidettiin ns. aulakokouksia kerran kuukaudessa, joissa esim. tänä vuonna on ollut aiheena asiakkaan kohtaaminen.

Tukholman kaupunginkirjasto on ollut mukana ESR-rahoitteisessa projektissa, joka sai nimekseen ”Växtkraft”. Se oli laaja henkilökunnan pätevöitymiskoulutus, jossa korostettiin elinikäisen oppimisen merkitystä ja jokaisen mahdollisuutta kasvaa ja kehittää osaamistaan ja sitä kautta myös edistää asiakkaiden elinikäistä oppimista. Kirjastonjohtaja Inga Lunden kiteyttää asian lyhyesti:” När en människa i rörelse möter en organisation i rörelse, kan det hända mycket”.

Toinen mielenkiintoinen projekti oli ”Lean” eli prosessien kehittämisohjelma, joka oli aloitettu tänä vuonna. Henkilökunta on tähän mennessä saanut konsulttien avustuksella tietoa menetelmän teoreettisesta taustasta. ”Lean” on lähtöisin autoteollisuudesta, Toyotan tehtailta ja sitä kautta levinnyt ympäri maailmaa eri organisaatioihin. He keskittyvät menetelmässä kolmeen pääprosessiin, joita kehitetään: 1) lainaus ja logistiikka 2) tapahtumat 3) kouluyhteistyö.

Yksinkertaistettuna ”Lean on systemaattinen menetelmä, jolla vähennetään monimutkaisuutta ja virtautetaan prosessi tunnistamalla ja eliminoimalla hukkalähteet. Hukat ovat tavallisesti ne tekijät, jotka estävät virtauksen” (tämän määritelmän löysin erään suomalaisen konsulttifirman määrittelyistä tästä menetelmästä). Tarkoitus on samalla luoda yhteinen kieli prosessien kehittämiseksi, parantaa kehityskeskusteluja ja tehtävien suunnittelua. He olivat toteuttaneet myös meillekin tutun ”23 asiaa” –koulutuksen vuosina 2007-08.

Marja-Liisa Komulainen
 
 
 
 
 
 
 
 

 

 

Lidingö

Ensimmäisen matkustuspäivän päätteeksi vierailimme vielä Tukholman naapurissa Lidingössä. Se on 40 000 asukkaan saaristokunta.

Kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla, joten sinne pääsee helposti Tukholmasta tunnelbanalla ja bussilla. Kulttuurikeskukseksi 12 vuotta sitten valmistuneessa rakennuksessa on kirjaston lisäksi ollut myös näyttelytiloja, jotka ovat sittemmin siirtyneet kirjaston käyttöön. Kirjastotoimenjohtaja Gunnel de Geer Tolstoyn mukaan lähes kaikki kuntalaiset käyttävät kirjastopalveluja.

Kirjastorakennus näyttää oman aikansa tuotteelta, jos niin voi sanoa. On kauniita värejä ja  paljon erilaisia yksityiskohtia, mm. hyllyjä joissa voidaan esitellä erikoisaineistoja. Lastenosastolla on runsaasti viihtyisää tilaa ja mukavia yksityiskohtia. Kirjoja koko kirjaston kokoelmissa on n. 100 000, joista puolet tietokirjallisuutta. Pelit ovat uusinta aineistoa ja niitä on nimenomaan lapsille.

Liding%c3%b6_01[1]

Lidingön kirjastossa on käyntejä vuodessa n. 270 000,  verkkosivuilla käyntejä on noin 100 000. Laman vaikutuksesta kirjaston käyttö on entisestään lisääntynyt vuonna 2009. Kirjastossa järjestetään monenlaista aktiviteettia asukkaille. On kirjailijavierailuja, sieni-iltoja ja jopa vauvaikäisten tapaamisia.

Kirjasto ostaa pääsääntöisesti henkilöstökoulutukset Tukholman alueen kirjastoilta. Sen on katsottu olevan taloudellista. Koulutuksen sisältöinä on viime vuosina ollut tietokoneet, yleensä IT, kaunokirjallisuus, markkinointi, verkkosivujen toimittaminen…

Lidingön kirjastossa  halutaan olla mukana kehityksessä. Se tarkoittaa sitä, että kirjastossa tapahtuu muutoksia koko ajan. Kirjasto otti ensimmäisenä Ruotsissa käyttöön itsepalvelun. Kirja-automaattiakin siellä kokeiltiin, mutta se osoittautui huonoksi ideaksi. Nyt kirjastossa ollaan ottamassa käyttöön RFID-tunnistetta, joka muuttaa jälleen toimintatapoja. Henkilökunnan määrää on jouduttu jonkin verran supistamaan, mutta toimintatapoja muuttamalla on siitäkin selvitty. 

Kirjastossa on panostettu erityisesti aineiston esillepanoon. Poistoja kirjastossa tehdään kiitettävästi, 10 %:n vuosivauhdilla. Lehtialueelta löytyy 300 lehden valikoima, joista sanomalehtiä 40-45.

Kirjastossa on ruotsinkielisen aineiston lisäksi aineistoja englanniksi, venäjäksi, ranskaksi, saksaksi ja suomeksi.

Lidingössä toimii Boken kommer eli kotipalvelu ja esikouluille toimitetaan määräajoin kirjapaketteja.

http://www.lidingo.se/bibliotek

Seija Rintanen
 
 
 

Dieselverkstadens bibliotek, Sickla, Nacka

Tukholman naapurissa sijaitseva Nackan kaupunki on kasvualue, jossa asuu hyvin koulutettu keskiluokka. Asukkaita on nyt  90 000. Nackasta tuli laaja-alueinen, kun 60-luvulla yhdistettiin kuntia. Kaikissa vanhoissa osissa on edelleen oma keskusta, jossa on koulu ja kirjasto. Kirjastoja on yhteensä kuusi, joista viisi on kunnallisia ja kuudes Dieselverkstaden hoidetaan urakkasopimuksella.

Konservatiivit -puolue on kaupungissa enemmistönä. On päätetty, että Nackan kaupunkia hoidetaan kuten  yritys. Vuonna 2007 otettiin tavoitteeksi ns. Kulturlyftet, jolloin kilpailutettiin melkein kaupungin kaikki palvelut, esim. tiehuolto, sosiaali- ja terveyshuolto, puhtaanapito ja koulupalvelut (koulu- ja kulttuuriraha/oppilas).

Kirjastomalli ei ole vielä ihan valmis, mutta kunta antaa kirjastoille kruunuja aukiolotuntien, kävijä- ja lainausmäärän perusteella.  Aukiolotunteja on lisätty kaikissa kirjastoissa huomattavasti Kulturlyftetin jälkeen.

Enää ei ole pääkirjastoa,  vaan kaikilla kirjastoilla on oma profiilinsa ja omat tavoitteensa. Aineistokokoelma on kuitenkin yhteinen (veronmaksajat omistavat sen) ja aineistoja kuljetetaan kirjastojen välillä joka päivä. Book-it-aineistorekisteri on yhteinen ja kirjastot tekevät it-yhteistyötä. Määrärahoja alettiin myöntää kirjastoille käyntien, kävijöiden ja aukiolotuntien perusteella.

Dieselverkstadenin kirjasto, joka sijaitsee vanhassa tehdasrakennuksessa monen kulttuurialan toimijan, kauppiaan ja ravintoloitsijan kanssa, perustettiin v. 2002 palvelemaan  Nackan lapsia ja nuoria. Nykyisen johtajan talousyhdistys voitti silloin projektitehtävän. Henkilökunta on muodostanut henkilöstöosuuskunnan, joka Nackan kunnan toimeksiannosta pyörittää kirjastoa.

Nacka_01[1]

Seuraavan vuoden talousarvioehdotukseen osuuskunta laatii sitovia tavoitteita. Mikäli tavoitteet ylittyvät kunta antaa lisämäärärahaa, mikäli tavoitteet alittuvat on maksettava takaisin kunnalle. It-rakenteesta ja atk-yhteyksistä maksetaan käytön mukaan. Viime vuosina toiminta on tuottanut n. 10 % voittoa joka vuosi.

Kustannussäästöt syntyvät yksinkertaistamalla (”nerkomplicera”), satsaamalla niihin asioihin, jotka asiakkaat arvostavat – asiakaspalveluun ja arkityöhön. Konsultteja ei käytetä ja kokouksia pidetään harvoin, byrokratiaan menevää työaikaa on minimoitu. Sisätyöaika on 2 tuntia/henkilö. Henkilökuntaa kannustetaan luovuuteen ja kokeilemaan uusia ratkaisuja.

Nacka_02[1]

Dieselverkstaden otti ensimmäisenä Ruotsissa RFID-tekniikka käyttöönsä (2007) kuten myös käynnisti Mediebox-toiminnan. Kirjastossa on ”uskomattoman hyvä mediakokoelma”. Kokoelmassa pidetään vain kysyttyä aineistoa.

Kustantajaillat järjestetään yhdessä lähikirjakaupan kanssa.

Kirjasto on auki maanantaista perjantaihin 10-19, lauantaisin 11-17 ja sunnuntaisin 12-17. Lauantaisin ja sunnuntaisin kirjasto avataan ja suljetaan yhdellä työntekijällä. Kirjastolla on yhteensä 6 työntekijää, 4 miestä ja 2 naista. Rekrytoinnissa haettiin osaamista musiikin, elokuvien ja pelien alueella. Palkat ovat paremmat kuin Nackan muissa kirjastoissa, henkilökunnalla on enemmän lomapäiviä ja lyhyempi työpäivä (7 t/p). Osan tehtävistä voi hoitaa etätyönä.

Kirjasto palvelee nykyään kaikenikäisiä asiakkaita, mutta edelleen lapsia ja nuoria erityisen hyvin. Kirjasto on ”inget tyst bibliotek”, vilskettä on. Kirjastossa on esim. neljänistuttava sohva, kolme pelikonsolia ja neljä pelitaulua. Kokoelmissa on suhteessa kirjoihin paljon elokuvia, cd-levyjä ja sarjakuvia. Kirjastolla on oma blogi ja henkilökunta myös bloggaa asiakkaiden kanssa.

Nacka_03[1]

http://www.nacka.se/web/kultur/bibliotek/dieselverkstadens_bibliotek/Sidor/default.aspx

http://dieselverkstadensbibliotek.blogspot.com/

Barbro Nygård

 

 

PUNKTMedis

PUNKTmedis on Tukholman Meborgarplatsenin kirjaston nuoriso-osasto. Toiminta kirjastossa on käyttäjälähtöistä: nuoret osallistuvat niin palvelujen ja tapahtumien kuin sisustuksen ja esillepanon suunnitteluun. PUNKTmediksen toiminta on suunnattu 13-19-vuotiaille.

PunktMedis_04[1]

Henkilökuntaa on kahdeksan. Sukupuolijakauma on kaksi miestä ja kuusi naista. Koulutustaustalta neljä heistä on kirjastonhoitajia, yksi tiedostus- ja tapahtumaekspertti, yksi IT-erikoisasiantuntija ja ryhmään kuuluu myös pedagoginen konsultti. Henkilökunta toimii 50% työajasta PUNKTmediksessä ja loppuajan jossain toisessa toimipisteessä.

PunktMedis_03[1]

Toiminta PUNKTmediksessä on aktiivista, palvelujen ja tapahtumien variaatio on sen mukaista. Kirjasto tarjoaa mangakursseja, perjantaielokuvia, stand up -kursseja, horror- ja fantasiatietoiskuja, roolipelejä yms. ajassa liikkuvaa. PUNKTmedisksessä on myös oma stage. PUNKTmediksen nuoret toimittavat lehteä nimeltä Ponton, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi yhteistyössä Punaisin ristin kanssa on järjestetty läksyhelppiä. Tukholman kaupungilla on myös projekti nimeltä ”En snabb slant”, jonka puitteissa 13-20-vuotiaat nuoret voivat anoa maksimissaan 10.000 SEK hyvän, itse kehitetyn projekti-idean toteuttamiseen.

PUNKTmedis verkossa: http://www.biblioteket.stockholm.se/default.asp?id=4942
En snabb slant verkossa: http://www.kultur.stockholm.se/default.asp?id=27298

Kristina Virtanen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: