Hellinnasta Talsinkiin: kv-ryhmä kävi tutustumassa Tallinnan kirjastoihin

Helsingin kaupunginkirjaston kansainvälisten asioiden ryhmä (Harri Annala, Christina Haapala, Pauli Hatsala, Paula Laaksonen, Nadia Lund, Virve Miettinen, Gunilla Nordberg, Antti Sauli, Leila Sonkkanen, Kristina Virtanen, Helmi Zavodovskaja) kokoontuu 16.11. aamuvarhain Länsisatamaan. Edessä on kaksi päivää ja neljä kirjastoa. Tavaamme yhdessä ohjelmaa: National Library of Estonia (http://www.nlib.ee/?set_lang_id=2), Tallinn Central Library / Main library (http://www.keskraamatukogu.ee/?lang=en), The University of Technology Library (http://www.lib.ttu.ee/eng/overview.html), Tallinn City Library / Nurmenuku Library (http://www.librarybuildings.info/estonia/nurmenuku-library).

Saavumme Tallinnan satamaan, ohitamme tullikammarin rapistuneen seinän ja pilvenpiirtäjän luotisuoran. Vanhempi nainen paksuissa talvisaappaissa ja kukikkaassa huivissa ylittää tietä, toisesta suunnasta vastaan tulee nuori kosmopoliittien joukko metallinharmaissaan. Tallinna muuttuu silminnähden. Uusi kohtaa vanhan luoden kontrasteja ja ristiriitoja.


Upouudessa Nurmenukun kirjastossa on yhdistetty viron- ja venäjänkielinen kokoelma.

Virolaisten ja suomalaisten kanssakäyminen on muuttunut arkipäiväiseksi sen jälkeen kun Viro itsenäistyi uudelleen. Hurjimmissa visioissa Tallinna ja Helsinki on yhdistetty jopa kaksoiskaupungiksi. Demos julkaisi 8.5.2009 oman ”ajatusharjoitelmansa” Hellinna vai Talsinki? kaupunkien välisestä tiivistyvästä yhteistyöstä. Tästäkö syntyy vuosituhannen kuntaliitos? Tutkimuksen mukaan Euroopassa on nähtävissä megatrendejä, jotka tuovat kaupungit lähemmäksi toisiaan. (lue lisää: http://www.facebook.com/event.php?eid=89312027816&index=1).

Tallinnassa asiat selvästi kehittyvät nopeasti, siellä ns. surisee ja rätisee. Myös kirjastojen on mukauduttava uuteen toimintaympäristöön ja muututtava informaatioyhteiskunnan instituutioksi. Asiaa sen paremmin tuntematta, kaksipäiväisen matkan perusteella, ennusmerkit näyttivät hyviltä: kirjastolaitos näyttäisi omalta osaltaan tuottavan yleistä hyvää, taloudellista kasvua ja ihmisten hyvinvointia lisäävää surinaa.


Pääkirjastossa verkkopalvelut oli tuotu näkyviksi kirjastotilaan esim. tällaisen ”verkkoarkun” muodossa, joka oli reilu 1,5 metriä korkea. Kosketusnäyttö vei mukanaan uppoutumaan arkun ”saloihin”.

Viron kirjastoissa on tapahtunut nopeaa kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viron kirjastolaitos on selvästi nousussa. Vaikka monet Tallinnan kirjastojen työntekijöistä sanoivat suoraan käyvänsä kopioimassa ideoita Helsingistä, olemme hiljalleen muuttumassa tasavertaisiksi kumppaneiksi. 

Virossa yleiset kirjastot toimivat kunnallishallinnon alaisuudessa ja niiden toimintaa ohjailee kulttuuriministeriö. Virossa kirjastolaki annettiin vuonna 1998, siis yli seitsemänkymmentä vuotta meillä voimaan tulleen kirjastolain (1928) jälkeen. Virossa yhteistyö yleisten kirjastojen ja kansalliskirjaston välillä on perinteisesti ollut tiivistä, kansalliskirjasto toimii yleisten kirjastojen kehittämis- ja innovaatiokeskuksena. Se tarjoaa mm. koulutuspalveluja, kokoaa valtakunnalliset käyttötilastot, toimittaa valtakunnallista kirjastolehteä, huolehtii standardisoinnista ja terminologiasta (lue lisää http://www.nlib.ee/?set_lang_id=2 ).


Kansalliskirjastoon kuljettiin ”portinvartijoiden” ohi.

Virossa on yhteinen kirjastojärjestelmä (URRAM), kansallinen hankintasuunnitelma (National Acquisitions Plan) ja ELNET-konsortio elektronisten aineistojen hankinta varten. Yleisten kirjastojen verkosto on laaja ja kattava (tilastoja vuodelta 2008: 566 yleistä kirjastoa, 1365 työntekijää, 411 375 käyttäjää eli n. 30 % väestöstä, 5,9 milj. käyntiä, 11,2 milj. lainaa). Laajan kirjastoverkoston ansiosta nettiyhteys kirjastojen kautta on tarjolla jokaista 100 asukasta kohden. Käytännössä jokaisessa kirjastossa on julkinen verkkoyhteys asiakkaita varten. Viimeisen viiden vuoden aikana on käynnistetty myös paljon tiloihin kohdistuvia korjaus- tai rakennushankkeita.


Uusia tilaratkaisuja ja sisustuselementtejä pääkirjaston lukunurkkauksessa kirjaston ullakkokerroksessa.

Kehityskulun suunta on sama kuin täällä lahden toisella puolella. Lisääntyvä neuvonta-, opastus- ja opetustyö näkyy kirjastolaisten työnkuvassa. Elektronisten aineistojen ja verkkopalveluiden kehityksen myötä kirjaston rooli muuttuu koko ajan. Kirjastot eivät ole lainaamoja, vaan tieto-, oppimis- ja kulttuurikeskuksia. Suuri osa asiakkaista tulee kirjastoon ennen kaikkea viettämään aikaa – perinteisen lainauksen sijaan luetaan lehtiä, hyödynnetään nettiyhteyksiä, opiskellaan, käytetään tietopalvelua, osallistutaan erilaisiin kulttuuritapahtumiin, viihdytään kirjaston tarjoamassa yhteisöllisessä tilassa.


Pääkirjaston kahvila, jonne oli katutasolta omakin sisäänkäynti.

Myös ongelmat ovat samankaltaisia kuin meillä. Yhteistä ymmärrystä ja keskustelua sikäläisten työntekijöiden kanssa syntyi mm. siitä, että kirjastojen tulisi ottaa käyttöön uusia toimintamalleja, jotta niiden asiakaskunta ei supistuisi merkittävästi. Innovaatioita ja yhteistyötä pidettiin Tallinnassakin parhaina nikseinä uusien palvelumuotojen kehittämisessä. Selvästi panostettiin aineiston digitoimiseen ja etäkäyttömahdollisuuksiin, jotta kokoelma olisi avoin ja saavutettavissa. Henkilökuntaa myös koulutetaan jatkuvasti.


Kotikonstein pystytetty valkokangas pääkirjaston tapahtumatilassa, henkari ja naulakko ovat saaneet uuden toimenkuvan.

Monessa kirjastossa näkyi markkinoinnin, tiedottamisen, esillepanon, visualisuuden, asiakaslähtöisyyden ja ylipäänsä kommunikoivuuden trendi eri muodoissaan. Monissa Tallinnan kirjastoissa oli perustettu blogeja ja facebook-sivuja, tiedotteissa vilahtivat Skype ja Twitter. Workshopit, erilaiset näyttelyt ja tapahtumat yleistyvät. Tilojen houkuttelevuuteen oli kiinnitetty erityistä huomiota, asiakkaille oli tarjolla suojaisia sopukoita, ergonomisia työasemia, kokonaisia kirjallisen salongin kriteerit täyttäviä interiöörejä, kahviloita, terasseja, huonekasveja, valoisia ja värikkäitä opasteita, lautapelejä, leikkinurkkia, seinän kokoisia liitutauluja, jolle jättää viestinsä yms. Myös työntekijöiden sosiaalitiloista oli huolehdittu hyvin. Uudistustyö koskee siis paitsi palveluita myös tiloja.


Joskus yksinkertaiset ideat tuottavat paljon iloa asiakkaille: värikyniä  ja paperilehtiöitä lasten osaston pyöreällä pöydällä.


Asiakkaiden käyttöön tarkoitettu seinänkokoinen liitutaulu Nurmenukun kirjastossa.

Sukupolvenvaihdos on samaan aikaan täydessä käynnissä – monessa kirjastossa meidät vastaanotti alle kolmikymppisten työntekijöiden kaarti. Jyhkeät tiskit olivat useimmissa kirjastoissa arkipäivää. Jopa uusiin kirjastoihin oli sellaiset pystytetty. Mutta ammatistaan ylpeätä ja omanarvontuntoista henkilökuntaa oli silti helppo lähestyä. Vanhat rajat ja hierarkiat olivat monessa kirjastossa koetuksella. Nurmenukun ihkauudessa kirjastossa oli yhdistetty viron- ja venäjänkielinen kokoelma. Teknologian laitoksen viisi päivää vanhassa tieteellisessä kirjastossa taas näkyi selkeästi olohuone-ajattelu, se kutsui oleiluun ja tiedolla ”leikkimiseen”, ei pelkkään tutkimukseen.


Pääkirjaston lastenosastolla ryhmämme vastaanotti Mari Sieberk.


Upouudessa tieteellisessä (The Univeristy of Technology Library) kirjastossa näkyi olohuone-ajattelu ja viihtyvyyttä luovat elementit.

Siis IFLAa 2012 odotellessa ja yhä tiiviimpää yhteistyötä Viron kirjastojen kanssa…

Katso myös:
Ester viroksi (siis paikallinen HelMet-haku)
http://ester.nlib.ee/

Ester englanniksi
http://ester.nlib.ee/search

Lasten Ester
http://ester.nlib.ee/screens/opacmenu_est_s20.html

Lasten sivut
http://www.keskraamatukogu.ee/lasteleht

Pääkirjaston musiikkiosaston blogi
http://tln.lib.ee:8118/muusika/2009/10/blogimisvoistlus-sonulseletama.html

Kaupunginkirjaston verkkosivut:
http://www.keskraamatukogu.ee/?404


Opastava aineistokatalogi sijoitti haetun nimekkeen kirjaston pohjakuvaan (The University of Technology Library).


Unisex-WC:t asiakkaiden ilmaiseen käyttöön (University of Technology Library).


Ryhmätyötiloja käytettiin aktiivisesti (The University of Technology Library).

Virve Miettinen Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: