Tallinnan tapaan kv-ryhmän kanssa

 
Oli todella mielenkiintoista käydä kahden tunnin matkan päässä Tallinnassa tutustumassa paikallisiin kirjastoihin. Pohjoismaiden malli on tuttu, mutta lähinaapurimme kirjastot ovat valitettavasti hieman tuntemattomampia. Kävimme neljässä kirjastossa ja kirjasto kuin kirjasto on silti kirjasto omine tapoineen ja tyyleineen, joten keskityin miettimään mitä kustakin kirjastosta jäi mieleen.

Pyramidi keskellä kaupunkia

Vain muutaman minuutin matkan jälkeen ydinkeskustasta siinsi horisontissa linnamainen pyramidi ja yllättäen se olikin ensimmäinen kyläilykohteemme, National Library of Estonia. Näyttävyytensä lisäksi kanaslaiskirjasto jäi mieleen taiteensa vuoksi. Ikkunat oli koristeltu mosaiikein, holvimaisilta käytäviltä löytyi maalauksia ja grafiikkatöitä. Kansallispukujen historialle oli pyhitetty oma huone ja seiniltä löytyi käsityötaidetta. Hauskoin yksityiskohta oli kuitenkin kirjastojen ovia vahtivat kirjastorotat jotka olivat saaneet naamansa entiseltä kirjaston- ja kaupunginjohtajalta.

Mielet seisauttavaa taidetta mitä ihmeellisimmissä paikoissa.

Pinkki pääkirjasto

Pääkirjasto esiteltiin meille kellarista kattoon ja jokaisen osaston esitteli nuori nainen. Ihanana yllätyksenä kerrottiin, että vaikka rahapulaa aina kirjastoilla on kaikkien eläkkeelle jääneiden virat oli täytetty nuorilla ja innokkailla työntekijöillä. Innokkuutta varmasti lisää porkkanat, mitä jaetaan niille, jotka jaksavat tunnollisesti reippailla kuntopyörällä – joka päivä ainakin kymmenen minuuttia.

ThinkPad-läppäreillä on ilo opettaa.

Ensimmäisessä kerroksessa oli lastenosasto sekä dvd- ja musiikkiosasto. Vaikka dvd:tä ei voi lainata oli hauskaa ajatella, että pystyi katselemaan valitsemiaan elokuvia siihen varatussa huoneessa teatterityyliin. Ennen kuin jatkoimme ylöspäin, kävimme kirjaimellisesti pohjalla. Kellarikerroksesta kaksien rautaporttien jälkeen löytyi tietokoneluokka ThinkPad läppärein. Kun olimme käyneet kellarissa ja nähneet pääsalin menimme vanhoja kierreportaita pitkin kattokerrokseen. Vasta parvella selvisi kuinka ihastuttava tila oli kattokruunuineen ja kävi ilmi, että sali oli aikoinaan toiminut debytanttien tanssisalina ja parvi oli ollut soittajien käytössä. Nyt parvi oli ilahduttava soppi jossa pidettiin muun muassa kirjailijailtoja. Pystyi melkein kuulemaan Austen-aikeisten tyttöjen kikatuksen valkoisissa hameissaan kun he kurkistelivat parvelta nuoria herrasmiehiä.

Entinen tanssisali näyttävin kattokruunuin.

Tiedekirjasto kuin luonnonihme

Seuraavana ilma oli ankea mutta mielet korkealla kun suuntasimme nokkamme Tallinnan tieteelliseen kirjastoon, mikä oli virallisesti päivän vanha kirjasto. Tallinnan tieteellinen kirjasto oli kuin puu, niin sisältä kuin ulkoakin. Ulkoasu muistutti puunrunkoa ja sisäosa kasvavaa puut, korkeudenkin puolesta. Ensimmäistä kertaa kirjastossa rupesi huimaamaan jaloista eikä vain päästä. Vihreä oli koko kirjaston pääväri ja se mutkitteli eri kuvioin läpi koko kirjaston. Tämä kirjasto oli rauhan tyyssija. Kirjahyllyt oli pehmustettu, läppäreille oli tilaa niin pöydillä kuin omissa pikku lokeroissaan. Vihreitä pyöreitä tuoleja oli siellä täällä enemmän feng shuin vuoksi kuin käytössä – tässä kirjastossa työskenneltiin ahkerasti. Paikka oli vaikuttava, mutta parasta oli henkilökunnan tilat. Mukavien nojatuolien lisäksi löytyi hierova tuoli ja harvalla kirjastolla on oma kattoterassi/tanssilava keskellä oleskelutiloja. Johtajan huone oli niin korkealla, että kansalliskirjasto näkyi ja ei tarvita kuin kaukoputki niin jo voi vilkutella muihin kirjastoihin.

Päätä huomaava korkeus tuotu vaikuttavasti esille tieteellisessä kirjastossa.

Nurmenukun kaksikielinen sivukirjasto

Viimeisenä muttei vähäisempänä kävimme Nurmenukun sivukirjastossa. Kirjasto voi olla pieni mutta kekseliäisyydellä saa aikaiseksi vaikka mitä. Lastenosastolla oli kokonainen seinä vain piirtämistä varten ja alueen pystyi eristämään verhoilla mitä käytettiin myös varjoteatteriin. Lukusali oli ilmava ja mukava tila minkä lisäksi siitä sai amfiteatterimaisen tilan luotua. Lukusalista pääsi myös parvekkeelle, mikä ei siinä ilmassa kauheasti houkutellut. Parvekkeelta ei päässyt omin neuvoin ulos, jos ovi meni kiinni, joten ei se jatkuvassa kirjaston käytössäkään käytännöllisistä syistä ollut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: