Elämysmatkailua Hollannin kirjastoissa

Delftin DOK-kirjasto

Opintomatkalla tutustuttiin 8 hollantilaiseen kirjastoon ja osallistuttiin hollantilais-suomalaiseen kirjastokonferenssiin. Tilaratkaisut, palvelukonseptit, ym. asiat joista puhuttiin, olivat niitä, jotka ovat meilläkin tällä hetkellä pinnalla, oli mielenkiintoista nähdä missä asioissa Hollannissa oli päästy pidemmälle. Haasteet ovat molemmissa maissa samat: kirjaston käyttöluvut laskevat, Internet on tehnyt tiedon hakemisen helpoksi jne. Hollannissa pyritään vastaamaan haasteisiin suunnittelemalla attraktiivisia tiloja, joissa kirjastokäynnistä tulee nautittava kokemus, tarjoamalla mielenkiintoisia tapahtumia, uudistamalla kokoelmien esillepanoa ja ryhmittelyä niin, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeita, tarjoamalla digitaalisia palveluja sekä suuntaamalla henkilökunnan panosta aktiivisempaan asiakaspalveluun ja asiakkaiden tarpeita ennakoivaan toimintaan.Opintomatkalla isossa ryhmässä kuljettaessa tulee huomioitua lähinnä ulkoisia seikkoja kuten tilojen arkkitehtuuria, aineiston esillepanoa ym., muun toiminnan selvittäminen jää vähemmälle. Kaiken kaikkiaan matka oli kuitenkin elämys.

Tiloista

– vierailukirjastot olivat uusia, pinta-alaltaan suuria ja avaria, tilaa oli lähes ylenpalttisesti, myös hyllyjen välissä tilan tuntu lisäsi viihtyisyyttä ja loi kiireettömän tunnelman
– pyrkimyksenä on ollut luoda houkutteleva ja inspiroiva tila, jossa on runsaasti erilaisia aineiston esittelymahdollisuuksia, mukavia lukupaikkoja, lounge-tunnelmaa, kirjastojen yhteydessä myös kahvila/ravintola
– retail-konsepti eli aineiston esittelytilaa on paljon ja esillepano noudattaa kirjakaupoista tuttua tyyliä: kirjat ovat osin perinteisesti rivissä (alahyllyllä), osin lappeellaan, jopa useita päällekkäin sekä pystyssä erilaisissa esitetelineissä ; kirjakaupan tunnelma, muttei negatiivisessa mielessä. Järjestely on asiakkaille helpompi, henkilökunnalle teettää työtä mm. usein täydennettävä. Tyhjiä hyllyjä ei ole, koska asiakkaalle ei haluta jättää tunnetta ”olen menettänyt jotakin”.
– on pyritty myös tekemään ”osastoja” tavaratalo-tyyliin, niin että kullakin osastolla on oma luonteensa. Tavoitteena tuoda yhteen sellaisia aineistoja ja aihepiirejä, jotka kiinnostavat asiakkaita.
– serendipity korostuu ja aineiston löytäminen
– aineistoa oli jaoteltu asiakassegmentteihin elämäntapasuuntautuneesti, jossa kiireinen ”shoppaaja” löytää nopeasti haluamansa ja ”huvishoppailija” taas puolestaan viekoitellaan vaeltamaan läpi kirjamaaston
– Almeren De neuwe bibliotheekissä tämä on viety pisimmälle, siellä luovuttu lähes kokonaan perinteisestä luokituksesta, aineisto on jaettu isoihin ryhmiin, osastoihin. Osastot on nimetty kuvailemaan sisältöä esim. ”De living” sisältää kotiin, terveyteen ja ihmissuhteisiin liittyvää aineistoa sekä romanttista kirjallisuutta. Aihealueeseen liittyvä tieto- ja kaunokirjallisuus on siis yhdessä, esim. talouselämä, tiedonvälitys ja atk-osaston yhteydessä myös jännityskirjallisuutta ja aikuisten sarjakuvia.
–  graafisesti laadukkaat, näkyvät opasteet ja tekstit, joissa hyödynnetty värejä mukavan virkeästi
–   Opastetauluja ja screenejä käytetty paljon
–   hyllyopasteet ovat selkeitä ja isoja
–   miksi me ”piilotamme” tuotteitamme?
–   osastot on merkitty väreillä tai kuvilla (esim. Heerhugowaardissa oli eläinhahmoja lattiassa)
–   väriä ja rohkeutta sisustuksessa, valaisinten, istuinten ja hyllyjen muodoissa ja valinnoissa mielenkiintoisia kokonaisuuksia, jännittäviä yksityiskohtia
–  valaistukseen kiinnitetty paljon huomiota
–  uudet tilat sisältä melko tummia, toisaalta käytetty runsaasti kirkkaita värejä tehosteena.  Lelystadin kirjastossa lastenosastolla oli kirkkaan vihreitä ja sinisiä hyllyjä, Delftin DOKissa oli esim. purppuranpunainen romanttisen kirjallisuuden huone
–  yleinen siisteys ja aineiston hyvä kunto lähes kaikissa paikoissa jäivät mieleen
–  kirjastot näkyvät hyvin ympäristössään
–  monissa kirjastoissa näkymät ulos kadulle tai lähiympäristöön muodostavat tärkeän osan arkkitehtonista ratkaisua – tarkoitus on että asiakkaat voivat nähdä ulos, ja ulkoapäin voi nähdä mitä kirjastossa tapahtuu, rakennus ikään kuin avautuu ulospäin
– monissa kirjastoissa oli turhan jyrkkiä portaikkoja ja huimia pudotuksia rakenteiden välissä, jopa nostoportaita esiteltiin, ja mieleen tulivat laivat ja veneet, kuinka ollakaan
–  lastenosastot: muutama innostava, myös joitain varsin perinteisiä, kuten Rotterdamissa ja Amsterdamin pääkirjastossa
–  Amsterdamin hienossa yleisessä kirjastossa lasten kirjahyllyt olivat ihan liian korkeita
–  nuorten osastoa olisi kaivattu moneen paikkaan ja moni lastenosastokin olisi kaivannut virikkeitä
–  Heerhugowardin kirjaston lastenosaston suunnittelussa mukana lapsia, ja arkkitehti on myös toteuttanut lasten ehdotuksia. Tuloksena on värikkäitä siirrettäviä hyllyjä, mukavia lukutiloja, leikkimökkejä ja monia kivoja yksityiskohtia. Arkkitehdiksi oli valittu henkilö, joka ei aiemmin ollut suunnitellut kirjastoa. Täällä myös lasten aineisto jaettu kolmeen isoon ryhmään eli ”saareen”: Unelmat ja fantasia, Maailma ja minä sekä Tekeminen.
– myös Hoornin kirjaston lastenosaston Babelin suunnitelmiin lapset ovat päässeet vaikuttamaan. Projekti on tehty noudattaen Reggio Emilia – pedagogiikan periaatteita.
– joissain kirjastoissa on erillinen teatteri tapahtumia varten, Delftin DOKissa iso yhdistetty kahvila- tapahtuma- ja lehtienlukutila
– itsepalvelu joka kirjastossa – vastaanotto ja neuvontatiskit olivat kuitenkin melko perinteisen oloisia kaikkialla muualla paitsi Amsterdamin pääkirjastossa, joissa henkilökunnalla ei ole ”omaa” työpistettä, vaan neuvonnassa käytettävä tietokone sijaitsee samalla pöydällä kuin asiakkaille tarkoitetut koneet
– asiakkaiden viihtyvyyteen oli panostettu, mietitty mitä he haluavat kirjastossa tehdä ja pohdittu sitäkin mitä he ehkä tahtoisivat tehdä, mutteivät vielä tiedä sitä
–  kieltoja oli vähemmän kuin meillä, olohuonemaisuus oli monissa kirjastoissa ykkösasia ja usein kokonaisuus näytti onnistuneelta. Tosin Rotterdamissa synkkä vartija nurkassa vahtimassa hiljaisuuden rikkumattomuutta rikkoi edellä mainitun linjan, teki siihen lievän särön.
– vaikka käyntikohteet olivat isoja kirjastoja, esille tuli runsaasti ideoita, joita voi toteuttaa myös pienessä kirjastossa, kuten: aineiston uudenlainen ryhmittely, esillepanon monimuotoisuus, opasteet ja värien käyttö erityisesti lasten osastoilla, lasten ottaminen mukaan kirjaston suunnitteluun ja muuhunkin toimintaan
–  ryhmän vastaanottoon ja opastukseen uusia ideoita. Meille tarjoiltiin aina kahvit tervetuliaisina ja se tuntui kivalle, eikä vienyt liikaa aikaa

Toiminnasta

 – asiakkaiden toivottiin viihtyvän kirjastoissa pitkään, oleskelevan tiloissa pelkän piipahtamisen sijaan
– aukioloajat olivat Amsterdamin kirjastoa lukuun ottamatta lyhyemmät kuin Helsingissä
– kirjastoissa jäsenmaksut, joissakin porrastettuina
–  henkilökunnan hyvä kielitaito, ystävällinen asenne ja intoa kertoa työstään
– henkilökunta on jalkautunut asiakkaiden joukkoon ja useimmissa kirjastoissa henkilökunnalla jonkinlainen työasu, poikkeuksetta musta tai tummasävyinen
– eräässä kirjastossa mustaan omavalinteiseen työasuun painettiin kirjaston tunnukset, aika kiva
– hollantilaisten kirjastolaisten koulutus ei yliopistotasoista, työntekijöitä on melko paljon suhteessa käyttöön, erikseen ns. järjestelyhenkilökunta
– runsaasti tapahtumia, kirjaston omassa teatterissa järjestetään kirjallisuusaiheisia tapahtumia, elokuvaesityksiä jne. Lapsille on perinteisiä satutunteja, mutta myös työpajoja ym.
– asiakkaat osallistettiin hyvin palveluiden suunnitteluun, ovat ilmeisesti tottuneempia tämänkaltaiseen työskentelyyn kuin meillä
– kirjastoilta edellytetään yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa
– kaikissa kirjastoissa oli tarjolla runsaasti pc- ja konsolipelejä, sekä lainaksi että kirjastossa pelattavaksi
– DOK:issa Delftissä lukupöydillä oli kermaa ja sokeria, kahvia haettiin kuppilasta ja kun vanhemmat joivat sumpit leipien kera, isommat lapset pelasivat pöytäjalkapalloa ja pienemmät ryömivät lelujen ja kirjojen seassa lastennurkkauksessa
–  Delftin DOKissa tarjotaan myös monenlaisia ei-kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia. DOKissa tilaisuuksien markkinointi poikkeaa totutusta: esim. terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tapahtumia suunnataan ja markkinoidaan henkilöille, jotka lainaavat tämän alan kirjallisuutta. Tietosuoja ei siis estä kirjastoa selvittämästä, mitä kukin lainaa.
–  DOKissa luovuuden ja energisyyden perustana on erikoistunut henkilökunta, mm. tekninen henkilökunta, markkinointiosaajia, innovaatio-osasto, jossa tuotteita ja palveluja kehitetään, verkostoidutaan, matkustetaan ja jaetaan ideoita sisältä ulos, ulkoa sisään
–  Delftin DOK:n hallintomalli poikkeaa vaikuttavalla tavalla perinteisestä: markkinoinnin ja innovoinnin osuus on korostunut
–  DOK on pikemminkin mediakeskus, jossa musiikki, elokuvat, kirjallisuus ja taiteet yhdistyvät. Kirjasto tuottaa sisältöjä ja tekee paljon yhteistyötä. Toteutetaan erilaisia aktiviteettejä, joiden kautta saadaan tietää asiakkaiden tarpeista.
– DOKissa paras tunnelma, jotain vastaavaa rentoutta kaivattaisiin meillekin
– lastenkirjasto Hoornissa hurmasi valloittavalla henkilökunnallaan ja erityisesti sillä, että lapset saivat osallistua kirjaston toimintaan, rakennuksen ja kalusteiden suunnitteluun sekä myös varsinaiseen kirjastotyöhön. Lasten parissa tekemät projektit, kuten lastenosaston suunnittelu ja lasten rekrytoiminen mukaan kirjaston töihin, olivat vaikuttavia.
– myös Heerhugowaardin yleinen kirjasto teki vaikutuksen, siellä näkyi ja tuntui hengästyttävä tekemisen henki, ja henkilökunnan motivaatio oli kohdallaan.

Mietteitä kirjasivat osastonjohtaja Susanne Ahlroth Rikhardinkadun kirjastosta, Paloheinän kirjastonjohtaja Anne Dikert, osastonjohtaja Raija Heikkinen Vuosaaren kirjastosta, kehittämispäällikkö Marja-Liisa Komulainen ja Etelä- ja Pohjois-Haagan kirjastonjohtaja Lauriina Vilkkonen. Tekstit kokosi Leila Sonkkanen.Matkakuvia voi katsella alla olevasta linkistä, jossa tietohallintopäällikkö Jouni Juntumaan valokuvia http://picasaweb.google.com/112998716500018223758

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: