Nordic Camp 2011

Next Library Camp –workshop Tukholmassa 18.-21.9.2011 

Kyseessä on 3-vuotinen projekti, jonka tarkoituksena on kehittää pohjoismaista kirjastokonseptia tulevaisuuden tarpeisiin. Osallistujakirjastot ovat Tukholma, Oslo, Helsinki, Tanskan Århus (projektinjohtaja) ja Islannista Reykjavik, Kopavogur ja Akureyri.

Kustakin pohjoismaasta osallistui tänä vuonna 10 henkilöä.
Suomesta osallistuivat tällä kertaa Virtanen Kristina, Pajala Antti, Hirvi Severi, Marttunen Emilia, Hiltunen Mikko, Palander Janne, Mäntynen Milli, Jokinen Tia. Kokkonen Lassi ja Vepsä Minna.

Tänä vuonna leiripaikkana oli Skytteholm hieman Tukholman ulkopuolella http://www.skytteholm.se/ .
Viime vuonna kokoonnuttiin Reykjavikissa ja ensi vuonna Oslossa.

Kuvia verkkokansiossa:
https://picasaweb.google.com/101307171559616177648/NordicCampsStocholm2011#

-Janne

Ning – kiva väline yhteydenpitoon?

Ning on verkkopalvelu, jonka avulla käyttäjät voivat tehdä omia sosiaalisia verkkosivuja ja yhteisöjä. Myös Nordic Camp käyttää Ningiä yhteydenpitoon ja jakamiseen.
Itse koin yhteisön kalpeaksi kopioksi Facebookista. Ningiin esim. ei pysty lataamaan kuvia, vaan täytyy käyttää verkkokansioita ja jakaa sitä kautta.
Muutenkin kaveripyynnöt ja muut tuntuivat turhilta ja päällekkäisiltä Facen kanssa.
Mutta käykää itse tutustumassa: http://nordiccamps.ning.com/

Leirin ohjelma ja metodityöskentely

Oma matkani Tukholmaan alkoi jo lauantaina 17.9.
Sillä heti yhdeksältä perjantaiaamuna aloitimme tutustumisen leirin ohjelmaan ja erilaisiin metodeihin joilla työtä ohjaisimme.
Tässä pieni (lyhyt) avaus ohjelmaan ja työtapoihin:

Sunnuntai 18.9.
Leiriläiset saapuivat pääkirjastossa järjestettyyn tutustumisjuhlaan.
Kaikille osallistujille jaetaan ”kaverikirja” johon kerätään leirin aikana muiden osallistujien yhteystiedot ja mietintää mahdollisista yhteistyökuvioista.
Juhlien päätteeksi suunnattiin bussilla Skytteholmiin ja nukkumaan.

Maanantai 19.9.
Päivä alkoi avajaispuheella ja sen jälkeen ryhdyttiinkin töihin.
Aluksi jakauduttiin ryhmiin 1,2,3…periaatteella. Ryhmillä oli oma ohjaaja ja tarkka aikataulu.
Jokainen osallistujamaa oli valmistellut esityksen oman maansa kirjastosta ja tällä hetkellä käynnissä olevasta projektista. Kristiina oli meidän esittelijämme. Kehityshankkeena keskusteltiin Keskustakirjasto-hankkeesta.
Joka  ryhmä siis kiersi kaikkien maiden esitykset läpi ja jokainen sai esittää kysymyksiä, kritiikkiä, ehdotuksia.
Ruuan jälkeen leiriläisille esitettiin tanskalainen kirjastomalli, joka oli merkitty myös lattiaan.
Sitten aloitettiin trendien keräys. Trendi saattoi olla melkein mitä tahansa, tarkoitus oli saada ihmiset aktiiviseksi ja ajatukset hereille.
Joka ryhmä valitsi lopuksi kolme ajankohtaisinta tai kiinnostavinta trendiään ja asetteli ne lattialle kirjastomallin päälle, siihen lokeroon johon se heidän mielestään parhaiten kuului.
Nyt syntynyttä idea/trendikarttaa käytettiin lopullisten ryhmien muodostamiseen. Joka leiriläinen asettui kirjastomallin siihen kohtaan jota piti kiinnostavana ja me ohjaajat kävimme vähän tönimässä ihmisiä ryhmiksi. Ryhmien muodostuminen oli siis todella vapaata. Huonoa tässä oli se että samaan ryhmään päätyi jo toisilleen tuttuja ihmisiä. Muuten pidin kyllä vapaamielisestä menosta!

Nyt ryhmien tehtäväksi tuli työstää kolme ajatusta konkreettisempaan muotoon paperille.
Ryhmät työskentelivät omissa huoneissaan ja ohjaajat olivat valppaina että kaikkien työ eteni. Olimme harjoitelleet joitain metodeja joilla ongelmatilanteita voisi purkaa, mutta eipä niitä oikeastaan tarvittu laisinkaan. Kirjastoihmiset ovat niin pro-jengiä, että kyllä yhdet ryhmätyöt hoituvat ilman ohjaajiakin!

Tauottelun jälkeen ryhmillä oli mahdollisuus kiertää muiden ryhmien ideoihin tutustumassa ja antaa kommentteja.
Tämän jälkeen ryhmät vielä tarkensivat ideoitaan monipuolisempaa ja askeleen valmiimpaan suuntaan.
Sitten olikin “Janssons” aika. Siis illallisen jossa syötiin Janssoninkiusausta, ruotsalaisten suuri herkku ja jouluruoka.

Tiistai 20.9.
Päivä alkoi ihanalla aamiaisella ja sitten keräännyttiin yhteen ja tehtiin pieni tanssiverryttely lopulliseen herätykseen ja työntekoon.
Leiriläisille kerrottiin valinnan lopullisesta voittajaideasta päättävän ryhmän tuomareita ja sitten annettiin päivän ohjeet. Monen tyrmistykseksi kolmesta hienosta ideasta, piti nyt valita vain yksi jota lähdetään jatkotyöstämään.
Lopullinen tuotos pitää sisällään kahden minuutin videon kehitysajatuksesta ja kolmen minuutin suullisen presentaation! Nämä siis esitellään muille leiriläisille ja salaperäisille tuomareille.
Alhaalta voitte lukea osallistujien mietteitä leiristä ja paljastuu se voittajajoukkuekin…

Keskiviikko 21.9.
Oli aika pakata kamat kasaan ja nousta bussiin. Alla myös selostus kaikista paikoista joihin kävimme päivän aikana tutustumassa.
Osa lähti kotiin mielenkiintoisen päivän päätteeksi, myös minä, osa jäi vielä yhdeksi yöksi Skytteholmiin ja torstaiksi kaupungille shoppailemaan.

Janne Palander
Ryhmät  / ryhmätyöpohdintoja

-Tia

Kuvassa: Tia, Karin (Tukholma), Mikael ja Lisbeth (Tanska), Lena (Tukholma)

Ryhmämme Coffee & Cigaretts pääajatus oli ideoida miten kirjastot voivat edesauttaa ja lisätä kansalaisten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Ryhmämme pohti myös miten kirjasto voi ehkäistä syrjäytymistä.

Koska aiheemme oli sen verran laaja, niin valitsimme vain yhden kohderyhmän, joka oli maahanmuuttaja nuoret. Aluksi pohdimme miten saamme näitä nuoria kirjastoon?
Ensinnäkin pitäisi saada luontevat kontaktit maahanmuuttaja nuoriin. Yhteistyötä pitäisi lisätä nuorten parissa työskenteleviin ja sitä kautta saada nuoriin yhteys. Hyviä kokemuksia oli syntynyt, että nuorisoporukoiden ”johtajat” tai nuorison kunnioittamat henkilöt saadaan ensin mukaan kirjaston toimintaan ja sitä kautta muutkin nuoret mukaan.
Yhtenä luontevana tapana saada nuoria kirjastoon, pidettiin taidetta ja sen eri lajeja. Taidetta pidettiin myös linkkinä eri kulttuurien kesken ja helppona tapana kommunikoida. Esille tulivat mm. teatteri, runous, elokuva ja musiikki. Esimerkkinä oli mm. teatterin avulla toteutettu maahanmuuttaja nuorten, paikallisten nuorten ja heidän vanhempien välisten konfliktien ratkominen.
Yhtenä ajatuksena oli tehdä kirjastotilaan nuorten oma digitaalinen (Storytelling) tarinankerrontaan tarkoitettu tila ja screeni, jossa nuoret voisivat jakaa ajatuksiaan jostakin ajankohtaisesta tai tietystä aiheesta. Tarinat voisivat sisältää kuvia, tekstiä, ääntä tai videoklippejä.
Paikallisten asioiden tuomista lähikirjastoon pidettiin myös hyvänä ajatuksena. Näin nuoret pääsisivät konkreettisesti vaikuttamaan asioihin kuten esim. uuden skeitti paikan suunnitteluun taikka nuorisotalon remonttiin.

Ryhmässä korostettiin yhteistyökumppaneiden tärkeyttä. Eri alan asiantuntijoita, taiteentekijöitä ja viranomaisia tarvitaan, sillä kirjasto yksin ei pysty tuottamaan näitä palveluja. Yhtenä vaikeana asiana koettiin kuinka luoda näitä yhteistyökuvioita?  Tärkeänä pidettiin, että suhteita ylipäänsä luodaan ja ollaan tietoisia toisten toimintamalleista yms. sekä kartoitetaan yhteisiä tarpeita, jotta yhteistyötä voidaan alkaa rakentaa.

Itsenä harmitti hieman, että aiheemme oli niin laaja, ettemme saaneet juuri mitään konkreettista aikaiseksi. Ainoa konkreettinen ehdotus oli, että kokemuksia ja erilaisia toteutustapoja voitaisiin jakaa pohjoismaiden kirjastojen kesken. Verkkoon luotaisiin yhteinen paikka mihin niitä kerättäisiin eräänlaiseksi tietopankiksi. Sinne kerättäisiin tietoja mm. hankkeen tai palvelun perustamisesta; idean synty, miten yhteistyö toimijoiden kanssa aloitettiin jne. sekä tietysti tiedot toteutuksesta ja hankkeen onnistumisesta. Pankin avulla saataisiin valmiita toimintamalleja kuinka tämän tyyppisiä hankkeita/toimintoja luodaan.

Mielenkiintoisinta oli kuulla eri hankkeista ja huomata kuinka eri maiden tavat hoitaa asioita poikkeavat toisistaan. Toisaalta esillä olevat ongelmat ja ajankohtaiset asiat olivat hyvin samanlaiset joka maassa.

Ryhmässä työskentely oli haastavaa tiukan ohjelma-aikataulun vuoksi, mutta myös kovin antoisaa. Naurua ei pidätelty ja muutenkin tunnelma oli oikein leppoisa.  Varsinkin loppuhuipennuksena työstetty videon teko oli niin hauskaa, että vieläkin naurattaa…

Tia Jokinen

-Mikko / Emilia

Leiriläiset jakaantuivat ryhmiin omien kiinnostuksen kohteidensa perusteella. Tarkoituksena oli, että jokainen ryhmä käyttää Tanskassa luotua nelijakoista mallia (Experience – Innovation – Involvement – Empowerment) uusien, yhteispohjoismaisten (Trans Nordic) palveluiden ideoimisessa. Kuuluimme ryhmään nimeltä ’Slow Explorers’, joka keksi BrillNet-nimisen konseptin/verkostopalvelun pohjoismaalaisten kirjastoammattilaisten ja asiakkaiden vahvuuksien ja kompetenssien jakamiseksi. Esimerkiksi jos Norjassa tarvittaisiin suomalaisen fantasiakirjallisuuden vinkkausta tai tietopalvelua, tämä voitaisiin järjestää livenä Skype-yhteyden kautta suoraan suomalaiselta asiantuntijalta. Ryhmämme lähti liikkeelle tanskalaisen mallin Experience-nurkasta ja päätyi viimeisinä työskentelytunteinaan luomaan nopeassa tahdissa videon dokumentiksi omasta ryhmätyöstään. Video oli hieno, idea oli upea ja ryhmän työskentely jotain ainutlaatuista. Leiri oli Kokemus! Kiireen ja jännityksen paineessa syntyvät kiiltävimmät timantit.

Mikko Hiltunen ja Emilia Marttunen

-Milli

Nordic Camp oli minulle uudenlainen kokemus. Olin tietysti kuullut huhuja, kuinka antoisa kokemus Ice Camp oli, mutta silti yllätyin, kuinka mielenkiintoista oli kohdata kollegoita eri maista ja kuulla heidän kokemuksiaan kirjastotyöstä.
Työmuotona olivat workshopit. Meidän ryhmämme aiheeksi nousi asiakkaan kohtaaminen kirjastotyössä ja sen merkityksellisyys. Vaikka saimmekin aiheesta paljon irti oman ryhmämme sisällä, antoisinta olivat feedback-sessiot, joissa muut ryhmät pääsivät kommentoimaan ideoitamme ja syntyi mielenkiintoista dialogia kommentoijien kesken. Kahden päivän töskentelyn jälkeen jäi kaivelemaan se, kuinka loppuesitys ei hektisen työmenetelmän takia ollut erityisen hiottu. Tämän  jälkeen ymmärsin, että ideaprosessi ja eräänlainen luova hulluus sekä  siitä seuraavat keskustelut olivat oikeastaan mielenkiintoisempia kuin itse työstetty projekti.
Keskusteluissa nousi esiin muunmuassa ulkoistamisen ongelmat, ammattikuvan muuttuminen ja asiakaspalvelun monitasoisuus. Mielenkiintoisimpana kuitenkin kaikista yleisaiheista oli mielestäni idea perustaa Pohjoismainen henkilökuntahakemisto, missä työnkuvien mukaan voisi hakea kollegoita ja helposti tehdä yhteistyötä yli rajojen. Työskentely-ympäristönä Skytteholman kartano oli ihastuttava järvimaisemineen, joka oli rentouttavaa vastapainoa ryhmätyöskentelyn intensiteetille.

Milli Mäntynen

-Antti

Tukholma 18.-22.9.2011

Saavuimme Tukholman pääkirjastoon illalla kuuden jälkeen, jossa tehtiin tutustumiskierros. Sen jälkeen alkoi tutustuminen uusiin ihmisiin syötävän ja juotavan kera. Viidessäkymmenessä pohjoismaisessa kollegassa riittikin tutustumista.  Musiikkiesityksen jälkeen siirryimme majoitukseen Skytteholmiin bussilla halki öisen Tukholman. Matka kesti n. 45 minuuttia.

Aamulla alkoi työnteko. Århusin kirjaston rakentaman mallin pohjalta aloimme kehittelemään teemoja, joiden avulla  pyrimme nousemaan kohti konkretiaa.  Jakaannuimme n. 10 ryhmään, 4-5 jäsentä kussakin. Oman ryhmäni nimi oli ”Candy”, jossa oli mukana myös Lisbet ja Anne Århusista ja Anne Tukholmasta. Ehdotuksemme oli nimeltään ”Open place in an open space”.  Pohjana on käsitys, että on tärkeää, että yhteiskunnassa on paikkoja, jotka ovat avoimia kaikille ja jotka mahdollistavat ihmisten tasa-arvoisen kohtaamisen. Netissä mielipiteiden vaihto johtaa helposti aggressioiden kärjistymiseen, kasvokkain kohtaaminen voi purkaa niitä. Ehdotimme siis kirjastojen kehittämistä sellaisiksi, että kohtaaminen ihmisten välillä on luontevaa ja keskustelu tärkeä osa toimintaa. Koska on oltava mahdollista myös keskittyä lukemiseen, keskustelualue on erotettava selkeästi omaksi alueekseen. Keskustelut voivat olla spontaaneja kohtaamisia tai järjestettyjä.  Tämän kanssa meni maanantai ja tiistai.

Keskiviikkona kiersimme bussilla Tukholmaa. Tutustuimme ensin Kistan innovaatiokeskuksen toimintaan, jossa kirjasto on tärkeänä toimijana mukana, mutta siis vain yhtenä monista. Kista on vanhaa teollisuusaluetta joka on muuttunut maahanmuuttajavaltaiseksi ongelmalähiöksi. Ideana on lakata kohtelemasta ihmisiä ongelmatapauksina ja ottaa heidät mukaan kehittämään uusia ratkaisuja. Moninaisuus lähtökohdissa voi auttaa löytämään ratkaisuja aivan uusista suunnista. Ilmapiiri Kistassa vaikutti optimistiselta, joten arvelen että tuloksia on odotettavissa.

Tutustuimme Tukholman keskustassa Kulturhusetin kirjastoihin sekä metroaseman yhteydessä toimivaan kirjastoon. Kulturhusetissa oli varattu oma tila 10-13 –vuotiaille. Perustelu oli se, että sen ikäiset kokevat vahvasti tarvetta erottua nuoremmistaan , pikkulapsista, mutta eivät toisaalta viihdy varsinaisten teini-ikäisten joukossa, jotka saattavat vaikuttaa pelottavilta. Sinne eivät myöskään päässeet aikuiset (paitsi me tämän kerran, aukioloajan ulkopuolella). Paikalla oli yksi työntekijä kerrallaan, joko kirjastoihminen tai vaikkapa nuorisotyöntekijä. Siellä oli vaikuttavan kokoinen keittiö, jossa lapset tekivät ruokaa työntekijän opastuksella.  Varsinaisessa kirjastossa kiinnitti huomiotani kaunokirjallisuuden sijoittelu teemoittain. Esimerkkinä ”Livsöden”, elämänkohtalot.

Pieni metroaseman yhteydessä oleva kirjasto oli myös mielenkiintoinen. Huomiota herätti noudettavien varausten pieni määrä, liekö ollut hyllymetri odottamassa noutoa. Kokoelma oli pienehkö mutta hyvin ajan tasalla.

Suuri osa lähti kotimatkalle tämän jälkeen. Itse kiersin Söderiä suomalaiskollegoiden kanssa. Söimme ravintolassa, jossa toimi myös herkkukauppa. Pidimme ajatuksesta, ja kaipasimme sellaisia Suomeenkin.

Seuraavana aamuna ajoimme taksilla keskustaan. Lyhyen ostoskierroksen ja Tukholman raitiotiehen tutustumisen jälkeen lähdin Arlanda-express –junalla puolelta päivin kohti lentokenttää.

Antti Pajala

-Minna / Lassi / Seve


Ryhmä Mash Up a.k.a The Beauty and the Beasts: Lassi, Reinert, Martin, Minna, Severi, Marie

Suunnitteluryhmämme muodostui vapaamuotoisessa tilanteessa, jossa lattialle muodostetun tanskalaisen mallin mukaisesti mentiin itseä kiinnostavaan kohtaan alla esitellyssä mallissa.

Kuin itsestään Severi hakeutui tanskalais-norjalaiseen tähtisikermään nykäisten eksyneen oloisen Lassin mukaansa. Pikaisen tutustumisen jälkeen aloitimme raivoisan brainstormin, jossa häkellyttävien vaiheiden jälkeen pääsimme pohtimaan ajatusta kirjaston omasta Nordic Library Radio:sta.

Ajatuksen pohjana oli analogisesti toimiva 24 tuntia vuorokaudessa lähettävä Liveradio, joka yön aikana lähettäisi uusintoja ja pohjoismaista musiikkia. Ensimmäisen päivän päätteeksi ryhmät esittelivät ideansa muille työryhmille. Tällöin Suomessa vatsataudin kourissa ollut Minna saapui Campiin ja näki kaikkien ryhmien esitykset ja valitsi sen, jonka idea tuntui parhaalta ja mahdolliselta voittajalta.

Ideaa rakenneltiin monien vaiheiden, kävelyretkien ja satojen kahvikuppien saattelemana. Ajatuksena oli mahdollisuus saada radio kuulumaan mahdollisemman monille ja erityisesti siellä, missä ihmiset liikkuvat. Severi toikin esiin ajatuksen radion kuuntelumahdollisuudesta esimerkiksi rautatie- ja metroasemilla.

Digitaalinen vai analoginen, visuaalinen vai audio? Siinä ajatukset, joiden kanssa ryhmämme painiskeli.

Muutamien keskustelujen jälkeen visuaalinen vaihtoehto nousi yhä vahvemmin esiin. Idea päätettiinkin muuttaa eräänlaiseksi Open Window – ratkaisuksi.

Mikä se on?

Avoin studio fyysisessä kirjastotilassa. Viidessä pohjoismaisessa kirjastossa (esim. Helsinki, Oslo, Reykjavik, Tukholma ja Ärhus) on viisi isoa screeniä, jotka näyttävät kuvaa muista kirjastoista. Lähetysten studiona toimii avoin kirjastotila, jossa ihmisten käytössä on avoin mikrofoni, jota ihmiset voivat käyttää vapaasti. Lisäksi avoimesta studiosta lähetetään toimitettua ohjelmaa kuten esimerkiksi haastatteluja.

Kaikkien viiden kirjastojen henkilökunnat ovat velvoitettuja seuraamaan, että screeneillä on tapahtumaa sekä järjestettyä ohjelmaa. Palvelun kevyempi versio voidaan siirtää myös pienempiin lähikirjastoihin.

Miksi?

Tukee ja edistää kirjastoa demokraattisena tilana, jossa ihmisillä saa olla oma ääni ja mielipide. Se tuo pohjoismaat ja niiden arkisen elämän lähemmäksi toisiaan sekä antaa kirjastoille mahdollisuuden streamata tapahtumia ja tavallista kirjastoelämää internettiin sekä muiden kirjastojen asiakkaille suorana lähetyksenä screeneillä.

Ja mitä sitten?

Ruotsalais-tanskalaisen juryn päätöksellä: voittohan sieltä tuli!

Minna Vepsä, Lassi Kokkonen ja Severi Hirvi
18.9.Tukholman pääkirjasto

Tukholman pääkirjaston katolla oli hienot näkymät

19.9.- 20.9. Skytteholm

21.9. Tutustumiskierros

DAC – Digital Art Center

http://www.digitalartcenter.se/

Kirjastoko oppimisympäristö, joka kannustaa luovaan oppimiseen uutta teknologiaa hyödyntäen? Kyllä, Tukholman kaupunginkirjasto on osa projektia ja julkista tilaa nimeltä DAC – Digital Art Center Kistan kaupunginosassa Tukholmassa. Saimme esittelyn tähän mielenkiintoiseen laboratorioon, jossa kehitetään mahdollisuuksia yhdistää uusi teknologia oppimiseen ja kulttuuriin tiedeyhteisön, yritysten ja julkisen sektorin yhteisvoimin. Jos hiiren käyttäminen ei luonnistu, pääset kirjastojärjestelmään koskettamalla suoraan ruutua. Pelaamalla opit edelleen uusia taitoja ja digitaalitaiteen keinoin voit luoda uusia havaintomaailmoja. Inspiroiva ympäristö, joka muistaa ihmistä kokonaisuutena! Silmiä avaavaa oli myös kuulla keskuksen suhtautumisesta mm. kaupunginosan monikulttuurisuuteen: hedelmällistä ei ole tuijottaa mahdollisia ongelmia vaan tutkia, mitä mahdollisuuksia ympäristö ja tämän hetken tilanne luovat matkalla kohti tulevaisuutta!

Emilia Marttunen

Kista library & learning centre
http://www.biblioteket.stockholm.se/?id=4938&SokBibliotek=S%C3%B6k

Kista library & learning centre on Kistan lähiössä olevan Tukholman kaupunginkirjaston keksikokoinen toimipiste.. Se sijaitsee lähiössä, joissa asuu paljon opiskelijoita sekä maahanmuuttajataustaisia. Toimipiste on keskittynyt tarjoamaan palveluita, jotka tukevat oppimista. Kirjasto oli muuten hyvin perinteisen oloinen lastenosastoineen ja työskentelypisteineen. Muista palveluista voinee mainita Language Cafen, joka toimii 3 iltana viikossa? Cafessa opettajina toimivat yleensä paikalliset maahanamuuttajat, jotka ovat Kistan yliopiston opiskelijoita.

Kirjastossa saa myös kotiläksyapua ja siellä toimii myös internet Helpdesk 2 h viikossa.
Kirjaston alakerrasta löytyy työhuoneita, joita voi vuokrata pidemmäksikin ajaksi kerrallaan. Ideana on mahdollistaa pidempien projektien työstömahdollisuus.

Kistan kirjastossa on myös video-konferensssi-,mahdollisuus.

Kista Idea Lab
Kistan kaupunginosaa pidetään Ruotsin ns. piilaaksona, joten ei ole ihme, että alueella toimii Tukhoman kaupunginkirjaston projekti Kista Idea Lab.
http://kistaidealab.se/

http://www.kirjastokaista.fi/video/9445/kista%20idea%20city-lab%20-%20partnerships%20for%20inclusion

Tia Jokinen ja Lassi Kokkonen


Kulturhuset and their libraries:
Plattan,  TioTretton

http://www.kulturhuset.stockholm.se/default.asp?id=3088

Plattan 

Kaunolla  oma jaottelu, osa kaupunginkirjastoa, itsenäinen, pieni kokoelma, runoja paljon (lainoja paljon), matkailuinfo, henkilökunnan arvostelut kirjojen kansissa. Haluaa erottua muista kirjastoista kokoelmassa syvyydellä, ei bestsellereitä. Yhteistyötä ravintolan kanssa: kirjailijailtoja viinin kera. Avara, hälyisä, viihtyisä, hengailua…


TioTretton

Kolme pääpointtia

1) Tila on tarkoitettu vain 10-13-vuotiaille

2) Lapset tekee itse, aikuiset passiivisia

3) Ei tarkkoja aikatauluja

Maailman ensimmäinen kirjasto vain 10-13-vuotiaille! Tälle rajatulle, varhaisnuorten ikäryhmälle ei ole keskustassa tai Kulturhusetin kirjastossa tarjolla oikeastaan mitään juuri heille räätälöityä. Pienille kirjastosta löytyy Rum för barn, ja vanhemmille kaikkea Serieteketistä lähtien.

Kun tämä tilanne todettiin, päätettiin toimia. Kulturhusetin kakkoskerrokseen rakennettiin mahtava avoin monitoimitila, jonne ei pääse, jos ei ole 10-13-vuotias. Kielto koskee myös lasten vanhempia! Tarkasta ikärajasta pidetään myös kiinni: kohderyhmää nuorempien tai vanhempien läsnäolo tuhoaa hengen.


Sisään tullessa riisutaan kengät. Tulee kotoisampi ja rennompi fiilis, ja nuorten käytös muuttuu. Sisääntuloon jätetään myös aikuiset…

Tee itse!

Paikka mainostaa itseään kirjastona kaikille aisteille. Tilassa voikin tehdä melkein mitä vain, perinteisestä (lukeminen, oleilu, läksyjenteko) modernimpaan (oma stage/teatteri, mahdollisuus tehdä musiikkia, animaatiota, musiikkivideoita, osallistua runotyöpajoihin, käyttää ompelukoneita, keittiötä jne.). Nuorille tarjotaan paljon mahdollisuuksia tekemiseen, mutta pelkkä oleilukin on erittäin ok. Yhtenä tavoitteena on ”Joyous way into the stories”.

Paikasta tulee kovasti mieleen meikäläinen nuorisotalo. Poikkeuksena tietysti sijainti, ja että koko tila on vain 10-13-vuotiaiden käytössä koko aukioloaikansa.

Henkilökunta on suhteellisen passiivista. Lapset kommunikoivatkin paljon keskenään ja kysyvät toisiltaan apua. Yhtenä tarkoituksena on rikkoa kaikkitietävän ja -voipaisen aikuisen roolia.

Tämä toimii myös keittiössä. Lapset kokkaavat itse – aikuiset lähinnä opastavat. Lapset osallistuvat myös tehtävien ruokien suunniteluun, ehdottaa vaikka, että tehdään huomenna kakku. Vähän aikaa sitten (4.10.) vietettiin kanelipullapäivää!

Kokkaaminen on itsessään jo hauskaa ja ryhmässä työskentelyä opettavaa puuhaa, mutta se tarjoaa lisäulottuvuuksia nuorisotyöhön: Kun tekee käsillä, ja keskittyy ruoanlaittoon, on helpompi puhua vaikeistakin aiheista – kuolemasta, seksistä jne.

Ei aikatauluja

TioTrettonissa ei ole tarkkoja aikatauluja – ei sanota, että ensi viikon torstaina klo 17.30 tapahtuu tätä ja tätä. Miksi? Koska lapset eivät hallinnoi omaa aikaansa, vaan joku muu (koulu, heidän vanhempansa) tekee sitä koko ajan. Nuoret eivät välttämättä tiedä koska seuraavan kerran pääsevät paikalle, tai mihin kellonaikaan. Kirjasto on tarkoista aikatauluista vapaa tila, joka kannustaa luovuuteen.

Henkikilökunta

Töissä kuusi ihmistä, josta vain yksi on kirjastolainen. Työntekijöiden joukossa on  mm. journalisti ja draaman ohjaaja. Työntekijöiden laaja-alainen ammattitaitoa venyy vaikka millaisten ideoiden toteuttamiseen.

Blogi

TioTrettonilla on hieno blogi, jota ylläpidetään aktiivisesti, ja josta löytyy myös nuorten itse tuottamaa aineistoa. (Kuvassa sivuilla oleva soitin, jonka kautta voi tsekata audiomateriaalia).
tiotretton.wordpress.com

Saavutettavuus

Sijainniltaan Kulturhuset on unelmapaikalla, ja nuorten pääsy TioTrettoniin on helppoa. Maanantaisin mesta on kiinni, muuten arkisin auki klo 19 asti. Päiväaikaan koululuokat voivat tutustua tilaan, ja tutustumiskerran jälkeen nuorten saapuminen paikkaan on omatoimista. Lauantaisin ja sunnuntaisin auki klo 11-17.

Severi Hirvi
Sture Biblioteket

Sture bibliotek on Östermalmilla, Östermalmstorg- metroasemalla sijaitseva ”metrokirjasto” toisessa kerroksessa.
Kirjaston nimi on heijastettu metrokäytävän lattiaan, mutta muutoin kirjaston tunnukset olivat hieman näkymättömissä ulospäin.

Kuitenkin toiseen kerrokseen, jossa kirjasto sijaitsee, päästyämme eteemme avautui pieni kirjastokeidas. Kirjat olivat edustavasti esillä; uutta ja mielenkiintoista kirjallisuutta löytyi ruotsiksi ja englanniksi sekä heidän omien sanojensa mukaan ”kirjoja, joita et tiennyt olevan olemassakaan.” Kirjastolainenkin unohtui pläräämään muutamaa sarjakuvaa, joihin ei ollut aiemmin törmännyt.

Tilat olivat muunneltavissa, eli kaikki tyylikkäät mustat penkit ja pöydät olivat helposti siirrettävissä tapahtumien mukaan. Kirjastotila oli muutenkin hyödynnetty onnistuneesti (tila kiersi metrokäytävän yläpuolella) ja ylhäällä opasteet olivat selkeät. Tunnelma kirjastossa oli rento; asiakkaat tekivät töitä läppäreillä, selailivat lehtiä ja jotkut siemailivat alakerran kahvilasta ostettuja juomia. Alhaalla metrokäytävällä, jonne kirjastosta näki, ihmiset sijaan kävelivät kiireisinä. Käytävämäisen tilan toisessa päässä oli myös lasten nurkkaus.

Henkilökunnan mukaan päivittäinen kävijämäärä on noin 250-300 asiakasta. Kirjastossa järjestetään myös paljon näyttelyitä. Myös Sture Biblioteketissä on Mediajukeboxi, josta pystyy lainaamaan esimerkiksi äänikirjoja tai elokuvia MP3 –soittimeen tai vaikkapa muistitikulle.

Milli Mäntynen ja Minna Vepsä

Lisää kuvia verkkokansiossa:
https://picasaweb.google.com/101307171559616177648/NordicCampsStocholm2011#

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: