Marja Hjelt: Camp tuotti parviälyä

#Oslo Camp 24.-26.9.2012

Osallistuin viimeiseen campiin ensikertalaisena ja oli todella hienoa olla mukana. Camp tuottaa parviälyä vaikka joidenkin mielestä parviälyä ei edes ole. Mielestäni ryhmässä luovuus on yhteisöllistä, ideat rakentuvat yksittäisten ajatusten pohjalle ja muuttuvat ryhmän keskusteluissa yhteisöllisiksi, yhteisiksi ideoiksi. Campin ajatus ryhmässä tekemisestä on campin vahvuus: ryhmässä on joukko ihmisiä jotka jalostavat ajatuksia ja ideoita yksilöinä ja tulos syntyy yhteistyössä. Luovuus voimistuu kun ympärillä on tuki ja mahdollisuus reflektointiin ja ajatusten ja ideoiden peilaamiseen, saa suoraan palautteen idean toimivuudesta.

Campissa hauskanpito ei ollut esteenä tehokkuudelle eikä yllätyksellisyys tarkoittanut epäuskottavuutta. Uutena työtapana tutustuin ATONE menetelmään (actors-touchpoints-offerings-needs-experieces). Tämä oli minulle mieluisin tapa lähestyä haastetta. Aivoriihtä vietiin eteenpäin monilla erilaisilla tavoilla. Monet erilaiset työtavat saman haasteen ratkaisemisessa kokoavat ja hajottavat ja kokoavat jälleen haasteen ratkaisua. Aivoriihi työtapana oli toisaalta tuttu, toisaalta vieras vaihtelevine lähestymistapoineen. Käytettyjen työ- ja lähestymistapojen vahvuutena olivat reflektoinnit ja kommentoinnit, ideoita heiteltiin, palloteltiin ja näin ideaa vietiin eteenpäin.

Vaikka camp oli ensisijaisesti piristävä hetki keskellä kiireistä syksyä, se antoi eväitä myös omaan työhön. Opin uusia tapoja toteuttaa aivoriihtä, loin verkostoja, tapasin pohjoismaisia kollegoja. Kasvokkain tavattuihin kollegoihin on helpompi pitää sähköisen median kautta yhteyttä, kun tietää ”kenen kanssa puhuu”. Mutta kaikkein tärkein tuliainen omalle työpöydälle oli kuitenkin Comfort Hotell Expressin esimerkki mutkattomasta ja asiantuntevasta palvelusta. Mutkaton ja asiantunteva palvelu sisältyvät Helsingin kaupunginkirjaston visioon ja nyt tiedän mitä se pitää sisällään.

Haaste, jonka parissa työskentelin oli todella tärkeä ja olen ylpeä siitä, että minulla oli mahdollisuus pitää haasteesta minuutin mittainen vaalipuhe ja että sain ”myytyä” haasteen yhdeksi Campissa käsiteltäväksi haasteeksi. Ryhmämme haasteena oli pohtia miten uudet formaatit vaikuttavat kirjastojen tapaan välittää aineistoja asiakkaille, mitä mahdollisuuksia uudet formaatit tuovat. Toisaalta haasteeseen sisältyi myös arvioida miten uudet formaatit vaikuttavat arvonmääritykseen, laatuun ja saavutettavuuteen. Haasteen pohjana oli Ruotsissa ja Tansakssa käytetty PDA-hinnoittelumalli, jossa maksetaan aineiston käyttöön perustuva maksu. Ryhmämme keskittyi pohtimaan aineiston jakamista uusilla tavoilla ja miten kirjasto voi olla mukana myös aineiston tuottamisessa. Keskeisenä ajatuksena oli sähköisten aineistojen ominaisuus ajasta ja paikasta riippumattomana formaattina.

Haasteen käsittelystä kumpusivat myös tärkeimmät oivallukseni. Uudet businessmallit hakevat vielä muotoaan kirjastoissa, joissa vierastetaan ajatusta palveluiden tuotteistamisesta ja myymisestä. Kirjasto mielletään ”ei kaupalliseksi” instituutioksi, eikä olla vielä valmiita tuotteistamaan omia palvelujaan ja myymään niitä kaupallisille tahoille. En tarkoita palveluiden myymistä asiakkaille, maksullisia palveluja, vaan sitä, että suunnittelemme kohdistettuja palveluja ja tarjoamme niitä maksua vastaan yhteistyökumppaneille. Toinen merkittävä havainto oman työni kannalta oli, että uudet formaatit ja sähköiset aineistot ovat kirjastoissa vielä ennemminkin uhkia kuin mahdollisuuksia. Sähköiset aineistot ovat vieraita valtaosalle kirjaston työntekijöistä ja ne näkyvät asiakaspalvelussa vain tuotteena. Niihin liittyvää politiikkaa tulisi voimakkaammin nostaa kirjastoalalla käytävässä keskustelussa esiin. Perusteet sähköisten aineistojen jakelutavoista ja malleista pitäisi laajemmin selvittää myös asiakasrajapinnassa työskenteleville, jotta myös heillä olisi käsitys missä viitekehyksessä aineistoja tarjotaan asiakkaalle. Tietämys aineistoiden taustavoimista helpottaisi niiden tarjoamista asiakkaille.

Kirjastovierailut ovat oivia tilaisuuksia nähdä, mitä kohdekirjastoissa on tehty jotakin sellaista, josta me voisimme hyötyä. Pienen kirjaston kirjastotilojen uudelleen järjestelyllä oli saatu sijoitettua monia eritoimintoja, kuten nuorten oleskelu, mutta myös hiljainen tila. Kirjastossa hiljaisuutta vaativat tilat oli uudelleen sijoitettu kirjaston perälle ja asiakkaiden kokoontumistilat sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen, näiden tilojen väliin jäivät kokoelmat ja kirjahyllyt toimivat ääneneristäjinä. Yksinkertaista, eikö totta. Pohdimme myös alkumatkasta sisältöjen esiintuomista ja kirjastovierailulla näimme miten semattista webiä ja ontologioita hyödyntämällä sisällönkuvailussa voidaan tuottaa helposti linkitettyä tietoa, tiedonhakijalle voidaan tarjota informaatioavaruus, jossa asioiden väliset yhteydet esitetään selkeästi. Näin voidaan myös kirjaston kokoelmien ja aineistojen väliset yhteydet avata asiakkaille. Meillä on työkaluja käytettävissä sisältöjen avaamiseksi ja esilletuomiseksi.

Teksti: Marja Hjelt/ Helsingin kaupunginkirjasto
Kuva: Marja Hjelt ja Jani Keränen/ Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: